Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen mukaan perussuomalaiset on vasemmistopuolue. Vartiainen kirjoitti asiasta hiljattain blogissaan. Hän perusteli etupäässä puolueen talouslinjaan perustuvaa tulkintaansa kuuden kohdan listalla, joka löytyy tästä jutusta. Blogi kirvoitti perussuomalaisilta kovaa kritiikkiä.
– Kylläpä oli vuodatus. Sinulle me olemme aina tarpeen mukaan äärivasemmalla tai äärioikealla, PS:n varapuheenjohtaja kansanedustaja Riikka Purra esimerkiksi tviittasi Vartiaiselle.
Mutta onko perussuomalaisia mielekästä pitää vasemmistopuolueena?
Verkkouutiset kysyi Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkoselta ja Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilältä, pitääkö Juhana Vartiaisen arvio kutinsa.
– Kokoomuksesta katsottuna perussuomalaiset on kiistatta jonkin verran vasemmalla. Yleisesti ottaen Suomen poliittisessa kentässä se on hyvin keskimääräinen puolue. Tällä mittarilla se on keskustavasemmistolainen puolue, Juho Rahkonen arvioi Verkkouutisten haastattelussa.
Hänen mukaansa perussuomalaiset on ennen kaikkea työväenpuolue. Äänestäjäkunnaltaan puolue muistuttaa Rahkosen mukaan jossain määrin SDP:tä ja jopa vasemmistoliittoa. Tämä selittää myös Juhana Vartiaisen esiin nostamia työmarkkinakantoja. Perussuomalaisten kannattajissa on kuitenkin lisäksi etenkin pienyrittäjistä koostuvaa yrittäjäporukkaa.
– Perussuomalaisten äänestäjäkunta on kaikilta osin hyvin keskimääräistä suomalaista – tavallisia suomalaisia työssäkäyviä ihmisiä. Tavallisen suomalaisen ajatusmaailma on melko vasemmalla, Juho Rahkonen toteaa.
– Perussuomalaiset on suhteellisen vasemmalla jo ihan sen takia, että suomalaiset ovat muutenkin kallellaan vasemmalle, hän jatkaa.
Juhana Vartiaisen analyysissä on Juho Rahkosen mukaan ”totuuden siemen”, etenkin kokoomuksen näkökulmasta. Rahkonen muistuttaa, että Vartiainen tekee kuitenkin myös oppositiopolitiikkaa. Hänen mielestään kokoomusedustaja tulkitsee vasemmistolaisuudeksi asioita, jotka eivät sitä välttämättä ole.
– Siinä mennään kyllä vikaan, jos väitetään, että työehtosopimusten yleissitovuuden kannattaminen on vasemmistolaisuutta, Rahkonen sanoo.
Mahdollisuus yhteistyöhön
Juho Rahkosen mukaan perussuomalaisten suhtautuminen poliittisiin kysymyksiin on pohjimmiltaan hyvin asiakohtaista.
– Perussuomalaiset on lähtökohdiltaan protestipuolue. Se asemoituu muita puolueita enemmän siihen, mitä se ”ei ole”. Perussuomalaiset reagoi yhteiskunnallisiin trendeihin puolustamalla oman kannattajakuntansa asioita. Riippuu virtauksesta, onko linja vasemmistolaisempaa vai oikeistolaisempaa, Juho Rahkonen pohtii.
Hän huomauttaa, että puolue lähentyy kokoomusta vaikkapa menokuria vaatiessaan. Suurimmat erot löytyvät taas suhtautumisesta kansainvälisyyteen.
– Perussuomalaiset on hyvin kansallismielinen ja kokoomus taas europuolue. Siinä ne isot erot tulevat.
Siinä missä perussuomalaisten äänestäjät voidaan Juho Rahkosen mukaan määritellä ideologisesti pitkälti duunariporukaksi, löytyy kokoomuksesta enemmän vaihtelua.
– Kokoomuksessa on ”äijäporukan” lisäksi hyvin vahvasti koulutettuja kaupunkilaisia naisia. Senhän voi kuvitella, etteivät heidän arvonsa ole niin kovasti taloudelliset kuin äijäpuolen. He vievät kokoomusta liberaalimpaan euromyönteiseen suuntaan.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjiä yhdistää kuitenkin Juho Rahkosen mukaan se, että taloudelliset arvot ovat lopulta molemmille tärkeitä.
– He kysyvät, ”mitä tämä maksaa ja kuka tämän maksaa”. Tietyssä mielessä talouskysymyksissä on mahdollista löytää oppositiossa yhteistä säveltä.
”Tarkoitushakuista”
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä toteaa ykskantaan, ettei perussuomalaiset ole hänen mielestään vasemmistopuolue. Jokisipilä luonnehtii Juhana Vartiaisen analyysiä valikoivaksi ja tarkoitushakuiseksi.
– Sillä (perussuomalaisilla) on osassa talous- ja sosiaalipoliittisia kysymyksiä, joissa sen tavoittelemat lopputulokset muistuttavat vasemmistopuolueiden vastaavia, mutta PS:n perustelut ja niiden taustalla oleva yhteiskunta-analyysi eivät ponnista mistään perinteisistä vasemmistolaisesta ajattelusta, Jokisipilä toteaa Verkkouutisille sähköpostitse.
Hänen mukaansa perussuomalaiset on ennen kaikkea kansallismielinen puolue, jolle kansallisen edun käsite on tärkein poliittisia kantoja ohjaava kattoperiaate.
– Joissain asioissa kuten hyvinvointivaltion ylläpitämiseen sitoutumisessa se tuottaa vasemmalle kallellaan olevia kantoja, toisissa taas oikealle kallistuvia kuten vaikkapa maanpuolustukseen ja yrittäjyyteen suhtautumisessa, Markku Jokisipilä sanoo.
Perussuomalaiset on hänen mielestään pitänyt varsinkin nyt oppositiossa näkemyksiään esillä varsin suorapuheisesti.
– Kansallismielisyyden ja kansallisen edun nostamisessa tärkeimmiksi arvoikseen se on ollut varsin johdonmukainen.
Perussuomalaisia ei Markku Jokisipilän mielestä myöskään voi missään nimessä pitää äärioikeistona, vaikka puolue onkin hänestä hyvin oikealla esimerkiksi arvokonservatismissa, byrokratian vastustamisessa ja suhtautumisessa humanitääriseen maahanmuuttoon.
– Se ei tähtää vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen väkivaltaiseen kumoamiseen ja korvaamiseen jollain toisella hallintomallilla. Humanitäärisen maahanmuuton suhteen sitä voi kuvata radikaalioikeistolaiseksi, mutta puolueen arvojen kokonaisuutta tämäkään termi ei sovellu kuvaamaan.
Vasemmistoa vai oikeistoa?
Markku Jokisipilän ja Juho Rahkosen mukaan uudet jakolinjat haastavat perinteistä jakoa vasemmistoon ja oikeistoon.
– Se sopii tiettyihin puolueisiin ja tiettyihin kysymyksiin paremmin kuin joihinkin muihin, osaan taas ei ollenkaan. Vasemmisto-oikeisto -jaon tausta on meilläkin yli 100 vuoden takaisessa historiassa, ja sen jälkeen maailma ja Suomi ovat muuttuneet paljon, Jokisipilä toteaa.
Pääoman ja työnteon välisen ristiriidan rinnalle ja tilalle on noussut uusia poliittisia ristiriitaulottuvuuksia.
– Nykyään meillä puhutaan vasemmisto-oikeisto-jaon ohella paljon arvoliberaalien ja arvokonservatiivien välisestä jaosta, mutta nämäkin kaksi yhdessä ovat vain osa yhteiskunnallisen valtakamppailun kuvaa, Markku Jokisipilä jatkaa.
Hän huomauttaa perussuomalaisten tarkastelevan kaikkia kysymyksiä kansallismielistä taustaa vasten. Vihreät tekee Jokisipilän mukaan samoin, mutta ympäristönäkökulmasta.
Juho Rahkonen on samoilla linjoilla vasemmisto-oikeisto -jaosta. Hänen mukaansa työn ja pääoman klassinen ristiriita on yhä olemassa.
– Tietyissä kysymyksissä jako vasemmistoon ja oikeistoon on ihan pätevä, mutta suurempi jakolinja on tänä päivänä ehkä kansallismielisyys ja kansainvälisyys, Rahkonen arvioi.
Merkittävimmät uudet jakolinjat eivät aina asetu perinteiseen skaalaan. Juho Rahkonen nostaa esimerkiksi nykyisen poliittisen kentän ääripäinä pidetyt perussuomalaiset ja vihreät.
– Oikeisto-vasemmisto -linjalla perussuomalaiset ja vihreät osuvat melkein samalle kohdalle. Ne ovat molemmat keskustavasemmistolaisia puolueita. Puolueet, jotka ovat melkein kaikissa kysymyksissä kauimpana toisistaan, ovat kuitenkin oikeisto-vasemmisto -mittarilla ihan samalla pohjalla, Rahkonen toteaa.
