Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus selvittää niin kutsuttua ”henkilön arvonnousun” verotusta. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi viime viikolla yritysten maastapoistumisveroa koskeneessa lähetekeskustelussa, että selvitys myös henkilöitä koskevasta verosta tehdään ensi vuonna ja vero voitaisiin säätää 2021.
Suunnitelma ei ole yllätys. Suomesta pois lähteviltä perittävästä verosta on maininta hallitusohjelman 5. liitteessä. Siinä todetaan hallituksen selvittävän, ”onko mahdollista ottaa käyttöön veromallia, joka estää ulkomailla asuvien Suomessa verovelvollisina olleiden myynteihin, lahjoihin ja perintöihin liittyvien verojen välttämisen”.
Pääministeripuolue SDP:n esityslistalla vero on ollut jo jonkin aikaa.
– Ottamalla käyttöön niin kutsutun arvonnousuveron, Suomi voisi verottaa myynteihin, perintöihin ja lahjoihin sisältyviä arvonnousuja siltä osin, kun ne ovat syntyneet Suomessa asuessa. Näin tulo verotetaan kansainvälisen verotuksen periaatteiden mukaan siellä, missä se on kertynyt, SDP:n viime vuoden vero-ohjelmassa todetaan.
Suunnitelmassa viitataan SDP:n vuonna 2017 julkaisemaan aggressiivisen verosuunnittelun vastaiseen ohjelmaan. Siinä veroajatusta avataan ja perustellaan laajemmin. Esitystä kutsutaan maastapoistumisveron laajentamiseksi.
– Suomen tulee laajentaa maastapoistumisvero myös yksityishenkilöiden varallisuuden arvonnousuihin. Näin estetään luovutusvoittoverotuksen sekä perintö- ja lahjaverotuksen välttämistä muuttamalla tilapäisesti pois Suomesta. Muun muassa Norja ja Tanska kantavat maastapoistumisveroja henkilöiltä. On kohtuullista, että Suomi saa verottaa arvonnousuja siltä osin, kun ne tapahtuvat verovelvollisen asuessa Suomessa. Suomi verottaa myös esimerkiksi ulkomaille maksettavia eläkkeitä, kun ne ovat kertyneet Suomessa tehdystä työstä, ohjelmassa todetaan.
SDP:n mukaan maastapoistumisveron puuttuminen voi kannustaa verovelvollisia muuttamaan pois Suomesta, jos sillä vältetään huomattavia veroja. Puutteen todetaan aiheuttavan myös verokilpailua, koska jotkut valtiot ovat SDP:n mukaan ryhtyneet houkuttelemaan varakkaita yksityishenkilöitä veroetuuksilla.
Ohjelmassa todetaan, ettei maastapoistumisvero saa kuitenkaan asettaa esteitä esimerkiksi työperäiselle muutolle ja siinä on otettava huomioon EU-oikeuden asettamat
vaatimukset.
– Käytännössä verotusta tulisi lykätä mahdollisiin myöhempiin luovutuksiin ja muuton sekä luovutuksen välissä tapahtuneet arvonalennukset olisi syytä ottaa huomioon veron määrässä. Jäähyväisverolle tulee asettaa alaraja, ettei se koske tarpeettomasti pieniä omaisuuksia. Samoin sen tulisi sisältää esimerkiksi kymmenen vuoden aikaraja, ettei se soveltuisi pysyviin muuttoihin, ohjelmassa sanotaan.
Pankkitakaus?
Millainen vero sitten olisi?
Henkilöiden maastapoistumisveroa esitettiin vuonna 2015 verohallinnon ”selvityksessä ehdotuksista harmaan talouden ohjelman rakenteeseen ja sisältöön vuodesta 2016 alkaen”.
– Lainsäädännön tarkistamisella Suomi turvaisi oikeutensa verottaa ulkomaille muuttavien luonnollisten henkilöiden muuttohetkellä vielä realisoitumattomia arvopapereiden arvonnousuja, verottajan selvityksessä todetaan.
Aihe nousi tapetille myös mediassa. Verottaja selvitti tuolloin, että maastapoistumisveron kantaminen voitaisiin suorittaa pankkitakauksen avulla.
Tilintarkastus- ja konsultointiyhtiö PwC:n julkaiseman artikkelin mukaan tämä voisi tarkoittaa sitä, että Suomesta pois muuttava pakotettaisiin asettamaan vakuus, kuten pankkitakaus, varallisuutensa tulevien luovutusvoittoverojen varalle.
– Tällöin Suomen Verohallinnolla olisi konkreettinen vakuus siitä, että vaikka henkilö muuttaa pois Suomesta, voisi vakuuksia tarvittaessa käyttää veron perimiseen, kun luovutusvoitto aikanaan realisoituu. Vastaavasti tällaisessa järjestelmässä luovutustappion tulisi aiheuttaa vastaavansuuruinen vakuuden vapautus omistajansa käyttöön, jutussa selvitetään.
Tässä verotushetkenä toimisi yhtäältä Suomesta poismuuttohetki vakuuksien asettamisen osalta, mutta toisaalta luovutusvoiton realisointihetki veron maksuunpanon osalta.
– Mikäli verotushetkenä käytettäisiin vain realisointihetkeä ilman vakuuksia, voisi verosopimuksen verotuksellisen asuinpaikan tulkinta estää Suomen Verohallintoa verottamasta kyseistä henkilöä tuona hetkenä, jolloin hän olisi voinut jo poistua Suomen verotusoikeuden piiristä. Tai vaikka realisointihetki edeltäisikin verotuksellista poismuuttoa, voisi verosaatavien perintä olla epävarmaa ilman vakuuksia, artikkelissa arvioidaan.
”Suuri joukko muuttaisi pois”
SDP:n suunnitelma maastapoistumisverosta kirvoitti viime vuonna kovaa kritiikkiä. Yrittäjä Kim Väisänen, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki muistuttivat tuolloin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan, että Ruotsin sosiaalidemokraattien vetämä hallitus luopui vastaavasta verosuunnitelmasta, koska maastamuuttovero koettiin selväksi kasvun esteeksi. Lisäksi veron tuottopotentiaali katsottiin aiheutuvaan riskiin verrattuna alhaiseksi.
– Kaikkein todennäköisin seuraus suunnitellusta verosta lienee kuitenkin se, että veron valmistelun aikana suuri joukko ihmisiä ja yrityksiä muuttaisi pois Suomesta. Näin tapahtui perintö- ja lahjaveron noston yhteydessä, kirjoittajat totesivat.
Kirjoituksessa muistutettiin myös, että Suomesta muuttaa jo nyt enemmän korkeakoulutettuja kuin mitä tänne tulee.
– Todennäköisesti nuoret yhä kiihtyvässä määrin suuntaavat ulkomaille opintojensa päätteeksi. On helppo muuttaa, kun ei ole vielä kertynyttä pääomaa rajalla verotettavaksi. Nuoren koulutetun henkilön mukana menevät myös hänen tulevaisuuden verotuottonsa ja inhimillinen pääomansa, jotka eivät monissa tapauksissa palaa koskaan takaisin.
– Ennen sanottiin, että on lottovoitto syntyä suomalaiseksi. Onko se tulevaisuudessa myös vankilatuomio?
