Hallitus ei ole tehnyt riittävän pitkäjänteisiä päätöksiä työllisyystilanteen parantamiseksi, kirjoittaa Touko Aalto Talouselämässä.
– Tilanne ei näytä hallituksen kannalta hyvältä, sillä talouden ja työllisyyden tavoitteet ovat karkaamassa. Samaan aikaan valtiovarainministeriön talouskatsaus joulukuulta kertoo, että julkisen talouden alijäämäennuste vuodelle 2023 on kasvanut kevään 1,6 miljardin euron arviosta 3,3 miljardiin euroon. Talouden tasapainotavoite edellyttää siis 75 prosentin sijaan noin 76 prosentin työllisyysastetta vuonna 2023. Tilannetta ei helpota jatkuvasti vaikeammaksi käyvä työmarkkinatilanne.
– Julkisen talouden kannalta kansainvälisen talouden epävarmuustekijät ja matalasuhdanne ovat haastava yhtälö, mutta jos asiaa tarkastellaan puhtaasti työllisyyden kehityksen kannalta, aika on otollinen työllisyyttä edistäville investoinneille
Suomen talous on riippuvainen kotimaisesta kulutuksesta, minkä vuoksi yhdeksi riskitekijäksi voi Aallosta muodostua liian tiukka finanssipolitiikka.
– Vaikka finanssipoliittinen yleislinja on perusteltu, on yhtä perusteltua edellyttää hallitukselta vaikuttavia työllisyystoimia sekä uudistuksia, joilla lisätään julkisen palvelutuotannon tuottavuutta, kustannuskilpailukykyä sekä työn tarjontaa. Muuten julkista taloutta ei kyetä tasapainottamaan hallitusohjelmassa kuvatulla tavalla.
– Jos hallitus ei kykene tuomaan tämänhetkisten työllisyys- ja taloustilastojen vastapainoksi merkittäviä uusia työllisyystoimia, vaarana ovat minihallitusneuvottelut kehysriihen yhteydessä.
Aalto painottaa lyhytjänteisen talouspolitiikan sijaan panostamista työllisyyteen ja tuottavuuteen pidemmällä aikavälillä. Ratkaisuiksi hän ehdottaa seuraavia toimia:
– Hallitus voisi esimerkiksi yrittää löytää rahoituksen osaamis- ja koulutusinvestointeihin budjetin sisältä sekä torjua tehokkaasti ilmastonmuutosta ja uudistaa elinkeinorakennetta tukemaan pienten ja keskisuurten yritysten kasvua.
