Suomessa ulkomaalaistaustaisia ihmisiä on vain noin seitsemän prosenttia koko väestöstä, verrattuna esimerkiksi Ruotsin 19 prosenttiin. Yleisesti ottaen maahanmuuton osuus Pohjoismaisesta väestönkasvusta on merkittävä, noin kaksi kolmasosaa ja luonnollista väestönkasvua on vain kolmasosa, kertoo State of the Nordic Region 2020 -raportti.
Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin syntyvyys. Se on pudonnut nopeasti vuodesta 1990, jolloin nainen synnytti keskimäärin 1,9 lasta. Tänä päivänä luku on ainoastaan 1,4.
– Syntyvyyden merkitys korostuu alueellisessa tarkastelussa. Jos syntyvyys pysyy tällä tasolla, 15 vuoden päästä Suomessa ei ole yhtään maakuntaa, jossa syntyvyys ylittäisi kuolleisuuden, sanoo Nordregion johtaja Kjell Nilsson.
Kotitalouksien keskimääräinen käytettävissä oleva tulo (2011-2017) on laskenut lähes puolessa Suomen ja Ahvenanmaan kunnissa. Sen sijaan kaikissa muissa Pohjoismaiden kunnissa se on kasvanut.
Suomen negatiivinen tulokehitys on suurelta osin 2010-luvun pitkittyneen taantuman seurausta, jolloin tuotantosektori oli rakenteellisessa kriisissä. Tilannetta pahensi maan sisäinen muuttoliike kaupunkeihin sekä kasvava työttömyys, jonka huippu koettiin 2015.
– Vaikka Suomessa kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet, niin tulojen jakautuminen on Suomessa tasaisempaa kuin naapurimaissa. Esimerkiksi Ruotsissa tuloihin perustuva epätasa-arvo kasvaa jopa nopeammin kuin OECD maissa keskimäärin, kertoo Nilsson.
Raportista käy myös ilmi, että yleisesti ottaen automaatio vaikuttaa jopa kolmannekseen työpaikoista Suomessa seuraavan parin vuosikymmenen aikana, ja suurin osa vaikutuksista kohdistuu maaseutualueille sekä maaseudun ja kaupungin välivyöhykkeille. Tanskassa automaation odotetaan vaikuttavan jopa 37 prosenttiin töistä.
Suomi ei menesty Pohjoismaisessa aluevertailussa
Regional Potential Index on osa State of the Nordic Region 2020 -raporttia. Indeksi vertailee Pohjoismaiden alueiden suorituskykyä väestönkehityksen, työmarkkinoiden ja talouskehityksen näkökulmasta.
Helsinki-Uusimaa menestyy muiden pääkaupunkialueiden tavoin parhaiten indeksissä oman maansa edustajana, mutta hieman muiden pääkaupunkien perässä. Helsingin väestönkehitys on hyvä ja työllisyyskin on nousussa. Oslon alue on vertailun kärjessä tasapainoisen väestönkehityksen ja hyvän talouden ansioista.
Kuten aikaisemmassakin indeksissä vuonna 2018, suurin osa Suomen alueista sijoittuu vertailun häntäpäähän. Etelä-Savo vie alimman paikan suurimman poismuuton ja korkeimman vanhushuoltosuhteen takia. Etelä-Savon talouskehitys on myös heikkoa.
Yleisesti ottaen Pohjoismaisessa mittakaavassa Suomen korkeat työttömyysluvut heikentävät Suomen maaseutualueiden asemaa vertailussa, kun taas esimerkiksi Islannin maaseutualueet ovat kiivenneet usean sijan ylöspäin tehokkaiden työmarkkinoiden ja tasapainoisen väestönkehityksen ansioista.
Varsinais-Suomi kiri eniten ja nousi kuusi paikkaa viime indeksistä kaupungin ja maaseudun välisten vyöhykkeiden keskuudessa, lähinnä hyvän työllisyystilanteen ja alhaisen nuorisotyöttömyyden ansiosta.
Pohjanmaa ja Ahvenanmaa menestyivät myös vertailussa tasapainoisen väestörakenteen ja hyvien työllisyystilastojen ansiosta. Ahvenanmaalla on lisäksi hyvä bruttokansantuote, mutta alhaiset tutkimus- ja kehitysinvestoinnit, kun taas Pohjanmaa loistaa erityisesti T&K-investoinneissa.
Suomi johtaa ilmastopolitiikkaa
Suomella on Pohjoismaiden korkeimmat ilmastotavoitteet, joiden päämääränä on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, sekä muuttua jopa hiilinegatiiviseksi pian sen jälkeen. Tanska on juuri asettanut uuden ilmastolain, jonka avulla maa sitoutuu vähentämään päästöjään 70 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Islanti pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2040 mennessä, pääasiassa irrottautumalla fossiilisten polttoaineiden käytöstä liikennesektorilla sekä lisäämällä hiilen sitomista ilmasta. Pyrkimyksistä huolimatta Islanti on lisännyt päästöjään vuodesta 1990 pääosin liikennesektorin sekä energiaintensiivisen teollisuuden kasvaessa.
Ruotsi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä.
Norja pyrkii vähähiiliseksi yhteiskunnaksi vähentämällä päästöjään 80-90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Norjan tavoite vähentää päästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 on paljon vähäisempi tavoite verrattuna Suomen ja Tanskan tavoitteisiin.
Vielä huolestuttavampaa on, että tämänhetkiset tulokset Norjan kasvihuonekaasupäästöissä näyttävät, että vähennystä syntyy vain seitsemän prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Raportti nostaa esille, että Pohjoismaiden ilmastojalanjälki olisi paljon suurempi, jos mukaan laskettaisiin myös kulutusperustaiset päästöt, kuten muualla tuotettujen tavaroiden ja palveluiden kuluttaminen. Näitä ei yleisesti ottaen kansainvälisissä laskennoissa huomioida. Eritoten kaikki Pohjoismaiset tärkeät teollisuudenalat kuten maatalous, metsätalous ja kansainvälinen laivarahti eivät kuulu tämänhetkiseen kansainväliseen hiilibudjettiin.
Näin ollen raportin mukaan hiilineutraaliuden saavuttaminen Pohjoismaissa on luultua suurempi haaste.
Esimerkiksi Pohjoismainen kestävä metsänhoito on elintärkeää niin biopolttoaineiden tuotannon tukemiselle, kuin myös säilyttämään kasvihuonekaasupäästöjen poistojen edut monipuolisessa metsämaisemassa.
Metsien hyödyntäminen niin tuotannossa, kuin myös luonnontilassa sellaisenaan; hiilinieluna ja suojelukohteena monien ympäristöhyötyjen takia, on oletettavasti yksi tärkeimmistä poliittisista kysymyksistä tulevina vuosikymmeninä erityisesti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. UNFCCC tilastot (2019) näyttävät, että metsämaat poistavat vuosittain 32 prosenttia Pohjoismaiden kasvihuonekaasupäästöistä.
Joka toinen vuosi julkaistava State of the Nordic Region keskittyy muun muassa väestönkehitykseen, työmarkkinoihin, talouteen ja koulutukseen. Raportti seuraa erityisesti alueiden ja kuntien kehitystä Pohjoismaissa.
Raportin julkaisee Pohjoismaiden ministerineuvosto ja sen on tuottanut aluetutkimuskeskus Nordregio. Nordregion suunnittelema ja toteuttama Regional Potential Index julkaistaan myös osana tätä raporttia, ja indeksissä vertaillaan kaikkien 66 Pohjoismaisen alueen suorituskykyä perinteisillä ja vertailukelposilla mittareilla.
