Helsingin yliopiston yliopiston lehtori ja terrorismin tutkija Leena Malkki sanoo Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa, että väkivallan uhkaa ruokkii muun muassa se suunta, johon julkinen keskustelu on Suomessa viime vuosina kulkenut.
– On puhetta, joka oikeuttaa poliittista väkivaltaa. Ei niin, että menkää ja tappakaa, vaan esimerkiksi niin, että joku tietty ihminen ansaitsisi tulla raiskatuksi tai niin, että ennen tietynlaiset ihmiset vietiin saunan taakse, Malkki sanoo.
Lausunnollaan hän viittaa etenkin sosiaalisessa mediassa koventuneeseen keskusteluilmapiiriin.
– Tällaista puhetta näkyy Suomessa tällä hetkellä eri suunnilla, mutta eniten osana maahanmuuttovastaista keskustelua.
Koventuneesta sosiaalisen median keskustelusta ei voi suoraan tehdä johtopäätöstä, että keskustelun osapuolet lähtisivät harjoittamaan poliittista väkivaltaa.
– Mutta näillä puheilla luodaan sellaista kertomusta, jollaista joku, joka kokee olevansa toiminnan ihminen, voi lähteä tekemään todeksi, Malkki huomauttaa.
Terrorismia tutkineelle Malkille terrorismi onkin ensisijaisesti viestintää.
– Terrorismi käyttää väkivaltaa välineenä. Tekojen pyrkimyksenä on vaikuttaa ihmisten tunteisiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen tavalla, jonka teon tekijä arvioi palvelevan poliittisia tai uskonnollisia päämääriään. Tuhon aiheuttaminen on tässä toissijaista, huomion saaminen on pääasia.
Terrorismista puhuttaessa huomio kiinnittyy ensisijaisesti ulkomaisten tekemiin iskuihin, etupäässä jihadismiin. Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa Malkki kiinnittää huomiota siihen, että kotimaisia ääriliikkeitä ja -tekoja katsotaan yleensä eri näkökulmasta.
Hänen mukaansa Suomessa on pitkään ajateltu, että jos teon tekijä on suomalainen, teko ei ole terrorismia. Tämä ajattelumalli johtaa siihen, että kotimaisen terrorismin tunnistaminen voi olla vaikeaa.
