Karjalan tasavallassa Venäjällä toimiva kansalaisjärjestö on julistanut valokuvakilpailun, jonka tarkoituksena on kunnioittaa suomalaistaiteilija Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1920 suunnittelemaa itäkarjalaisten ristilippua.
Lippua käytettiin Venäjän vallankumouksen jälkeisten heimosotien aikana 1920–22 niissä Karjalan osissa, jotka tavoittelivat liittymistä Suomeen. Jatkosodan aikana 1941–44 lippu liehui Suomen siniristilipun rinnalla suomalaisjoukkojen valloittamassa osassa Itä-Karjalaa.
Karjalan kielen virallinen asema -kansalaisjärjestön julistama kilpailu viestii siitä raportoivan Window on Eurasia -verkkojulkaisun (WE) mukaan siitä, että Gallen-Kallelan käsialaa oleva lippu herättää edelleen tunteita Venäjän karjalaisväestön keskuudessa.
– Karjala on Venäjän federaation ainoa ei-venäläinen osatasavalta, jonka nimikkokansan kielellä ei ole virallista asemaa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että kieli on läheistä sukua suomelle ja muodostaa Moskovan mielestä siksi uhan Venäjän federaation alueelliselle yhtenäisyydelle sekä etnisten venäläisten enemmistöasemasta tasavallan väestössä, WE kirjoittaa.
Karjalaisia kannustetaan lähettämään valokuvakilpailuun kuvia liehuvasta itäkarjalaisten ristilipusta tai vaatteista ja muista esineistä, joissa lippu esiintyy.
– Lipun satavuotispäivää vietetään 29. maaliskuuta, mutta kilpailun tulokset julkistetaan vasta 20. huhtikuuta. Tämä voi viitata siihen, että kieliryhmällä on huomattavasti laajempi agenda ja suunnitelmia lipun käyttämisestä Karjalan kasvavan kansallisuusliikkeen yhdistävänä tekijänä, WE toteaa.
Karjalan tasavallan tunnukseksi Pohjoismaiden ristilippuihin rinnastuvaa itäkarjalaisten lippua ei ole kelpuutettu, vaan sen vuonna 1993 hyväksytty lippu koostuu kolmesta vaakaraidasta.
