Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli torstai-iltana haastateltavana koronavirustilanteesta Ylen A-Talkin suorassa lähetyksessä.
– Tämähän on jotain jota me emme ole ennen kokeneet. Kyllä se vaikuttaa yksilöiden, perheiden, yhteisöjen, koko kansakunnan olemiseen, vakava presidentti totesi.
– Meidän käyttäytymistapamme tulee muuttumaan. Ja luulen, että aika paljon ajatusmaailmakin.
Presidentiltä kysyttiin, kuinka huolissaan hän on.
– Aika lailla huolissaan, niin kuin varmasti jokainen, kohdaltaan, Sauli Niinistö vastasi.
– Meillehän on nyt kerrottu, ja uskon että useimmat meistä – kaikki, toivon mukaan – ovat ymmärtäneet muuttaa käyttäytymistään matkojen suhteen, tai siinä suhteessa kuinka osallistuu tai kuinka lähelle ihmisiä pyrkii. Mutta siitä huolimatta, kyllä käyttäytymisessä tapahtuu muutoksia, ja minä pukisin tämän nyt mielelläni siihen, että kun meille sanotaan että ottakaa fyysistä etäisyyttä, niin otetaan myös henkistä läheisyyttä.
– Eli tässä tarvitaan nyt vähän sellaista ajattelua, että minä en ole tässä nyt yksin, vaan me olemme joukolla, ja tavallaan toinen toistamme tukemassa.
Sauli Niinistö sanoi, että ”jotenkin olen vähän toiveikas siinä suhteessa, että ihminen vaikeissa olosuhteissa alkaa nähdä vähän oman napansa ulkopuolelle. Eli (se) tietyllä tavalla yhdistää ihmisiä”.
Hän totesi pitävänsä hyvänä neuvona kansalaisille pysähtyä hetkeksi miettimään, voiko itse olla vaaraksi muille.
– Ja miettii sitten kaikki kontaktinsa, matkansa, kaikki tällaiset tietysti heti kättelyssä. Tai mahdolliset oireet. Ja sitten muistaa, että ei mene kovin lähelle eikä välttämättä osallistu nyt pienempiinkään tapaamisiin tai kokouksiin kuin tuo tämän päivän raja 500 (ihmistä), Niinistö pohti.
Presidentiltä kysyttiin viranomaisten onnistumisesta koronan torjunnassa kotimaassa.
– Meillähän puhutaan kuitenkin vielä suhteellisen pienestä määrästä tapauksia. Mutta ongelmana on se, että me seuraamme ihan tarkkaan sitä käyrää, joka on nähty muualla: eksponentiaalinen käyrä. Pelkään pahoin että emme me siitä käyrästä kovin kauas pääse, kovin paljon helpommalla.
– Se tarkoittaa huomattavaa määrää tapauksia.
Valmiudet pitä luoda
Sauli Niinistö palasi sanomaansa henkisestä yhteydestä ja halusta auttaa toinen toisiaan. Hänen mukaansa nyt on kiinnitettävä huomiota riskiryhmiin eli sairaisiin ja vanhuksiin.
– Jos ajatellaan iäkkäitä ihmisiä, niin meillähän viime keväänä käytiin ankaraa keskustelua, kuinka heidän hoidossaan oli puutteita. Nyt kyllä pitää keskittyä suojaamaan, riskiryhmässä olevia. Koska tuo virus näyttää käyttäytyvän kovin eri tavalla eri ihmisissä.
Juontaja kysyi, onko mitään, jota viranomaisten olisi pitänyt tehdä torjuntakeinoissa toisin.
– Voi kun on niin helppo olla jälkiviisas, että jätän sen helppouden nyt väliin, presidentti Sauli Niinistö vastasi.
Presidentin mukaan torstain päivänpolitiikan sana valmiuslaki ”on kovin juhlallinen ja kohottaa ikään kuin, sanoisinko, kauhuelementin korkealle”. Hänen mukaansa laissa on monta eri osiota, joista eräs koskee terveydenhuoltoa.
– Mutta nyt on hyvä kyllä selvittää, että antaako meillä tavallinen lainsäädäntö, tartuntatautilaki, aivan riittävästi keinoja. Mahdollisesti antaa.
– Siitä huolimatta tässä kannattaa kuitenkin minusta miettiä, että meillä on koko se keinovalikoima, arsenaali, käytettävissä – nopeasti, joka ehkä sitten jossain tilanteessa tarvitaan. Ettei jäädä siinä vaiheessa sormi suuhun, että säädetäänkö jotain uutta vai ei. Joten: valmiudet pitää luoda.
Niinistön mukaan koronasta seuraa aivan varmasti ikäviä seuraamuksia bruttokansantuotteelle, mutta ”talous on sittenkin vain taloutta. Ihmiselämät ovat aivan eri arvossa”.
– Joten yritetään nyt lähteä vaan ensin murehtimaan se, että me pysymme terveinä. Ja terveet ihmiset kyllä hoitavat talouden kuntoon, aikanaan.
Kun meille sanotaan, että ottakaa fyysistä etäisyyttä, niin otetaan myös henkistä läheisyyttä. Nyt tarvitaan sellaista ajattelua, että minä en ole tässä yksin vaan me olemme joukolla. Toinen toistaan tukemassa.https://t.co/HIIbTBoRGI
— Sauli Niinistö (@niinisto) March 12, 2020