Etelä-Koreassa on todettu jo useita päiviä peräkkäin verrattain matalia koronaviruslukuja. Uusia tapauksia oli sunnuntaina 76 ja maanantaina 74. Määrät ovat yllättävän pieniä maassa, jossa epidemian uskottiin vielä hetki sitten riistäytyvän käsistä Italian tapaan.
Etelä-Korean toimet on sittemmin nostettu monessa yhteydessä esimerkiksi onnistumisesta viruksen torjunnassa. Mitä siellä on tehty oikein?
Etelä-Korean mallia summataan tässä BBC:n reportaasissa kolmella sanalla: Jäljitä, Testaa, Hoida. Keskiössä on massiivinen testaus- ja seurantaohjelma. Etelä-Korea testaa jopa 20[nbsp]000 ihmistä päivässä. Yhteensä testejä on tehty nyt yli 250[nbsp]000. Niiden käsittelyyn perustettiin nopeasti kellon ympäri toimiva 96 yksityisestä ja julkisesta laboratoriosta koostuva verkosto.
Koronatartuntaa epäilevä voi Etelä-Koreassa ajaa drive-in-testiin sairaalan pihalle. Testi otetaan ajoneuvon ikkunan kautta ja vastaus tulee viimeistään seuraavana päivänä. Positiivisesta tuloksesta saa puhelun ja negatiivisesta tekstiviestin.
Testikeskuksia pystytään perustamaan nopeasti pahoja tartuntapesäkkeitä varten. Soulissa havaittiin viime viikolla useita tartuntoja suuressa puhelinpalvelukeskuksessa, jolloin viranomaiset perustivat yrityksen pihalle väliaikaisen testauspaikan ja ottivat näytteet sadoilta rakennuksessa työskenteleviltä.
Toistaiseksi Etelä-Korea ei ole asettanut laajoja rajoituksia ihmisten liikkumiselle. Kouluja on kuitenkin suljettu ja ihmisiä on kehotettu työskentelemään kotoa. Suuria yleisötapahtumia ja kokoontumisia ei ole enää järjestetty.
Toimintamallin uskotaan pelastavan henkiä. Tähän mennessä tautiin on kuollut Etelä-Koreassa 75 ihmistä ja tartuntoja on todettu yhteensä noin 8[nbsp]300. Esimerkiksi Italiassa koronavirustapauksia on todettu noin 25[nbsp]000 ja tautiin on kuollut peräti yli 1[nbsp]800 ihmistä. Vaikka maiden väestöjen ikärakenteen onkin arvioitu selittävän lukuja jossain määrin, ovat Etelä-Korean uhriluvut silti kansainvälisesti vertaillen hyvin matalia.
Toimintamalli näyttää myös saaneen uusien tapausten määrän merkittävään laskuun. Koronatapauksia todettiin pahimmillaan maaliskuun alussa 850 päivässä. Perjantaina Etelä-Koreassa koettiin merkittävä päivä. Hoidosta kotiutettujen potilaiden määrä ylitti silloin ensi kertaa uusien tapausten määrän.
”Lähti käsistä”
Etelä-Korean koronavirustilanteen uutisoitiin vielä pari viikkoa sitten ”lähteneen käsistä”. New Yorker kertoi maaliskuun alussa, kuinka Etelä-Korean hallitusta moitittiin helmikuussa toimettomuudesta samalla kun koronatapausten määrä alkoi kasvaa. Nopeasti aloitetut testaustoimet ja kova seuranta vaikuttavat sittemmin kantaneen hedelmää.
Etelä-Korean laboratoriolääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja, professori Gye Cheol Kwon kertoo testauskäytännön kehittämisen ja laboratorioverkoston luomisen kestäneen vain 17 päivää. Taustalla ovat hänen mukaansa MERS-epidemian kovat opit. Se surmasi Etelä-Koreassa 36 ihmistä vuonna 2015. Etelä-Korean tartuntatautivirasto perusti sen jälkeen erityisosaston valmistautumaan nykyisen koronavirusepidemian kaltaiseen tilanteeseen.
– Uskon, että tapausten aikainen havaitseminen tarkoilla testeillä yhdistettynä eristykseen voi laskea kuolleisuutta ja estää viruksen leviämistä, professori Kwon sanoo BBC:lle.
Etelä-Koreassa on myös turvauduttu koviin seurantatoimiin. MERS-epidemian jälkeen säädetyt lait sallivat siellä viranomaisille tällaisissa tilanteissa varsin laajat valtuudet päästä käsiksi ihmisten liikkeistä kertovaan dataan. Tietoa voidaan myös tietyissä rajoissa antaa eteenpäin. Näin mahdollisimman moni tartunnalle altistunut saadaan testaukseen. Dataa hyödynnetään myös sairaaloiden resursoinnissa. Positiivisen koronadiagnoosin saaneet eristetään koteihinsa ja niin heidän tilaansa kuin liikkeitäänkin valvotaan joko älypuhelinsovelluksen kautta tai säännöllisillä puheluilla.
Järjestelmä ei kuitenkaan ole täydellinen. Arvostelijoiden mukaan toimintamalli loukkaa merkittävästi yksityisyydensuojaa ja muita kansalaisoikeuksia. Testituloksia tulee myös yhä käsittelyyn suuria määriä ja riski terveydenhoidon ylikuormituksesta on olemassa. Esimerkiksi kasvosuojat alkavat olla lopussa ja henkilökuntaa tarvittaisiin lisää. Uusien suurien tartuntapesäkkeiden paljastumisen varoitetaan voivan yhä muuttaa tilannetta.
– Lopullisen päämäärän strategian tulisi olla kuolleisuuden laskeminen. Joten Italian kaltaisten maiden, joissa potilaita on valtavia määriä, tulisi myös muuttaa strategioitaan, Korea National Medical Centren tartuntatautispesialisti, tohtori Kim Yeon-Jae sanoo.
Harvardin yliopiston infektiotautien epidemiologian professori William Hanage kehottaa koronavirusta vastaan kamppailevia valtioita kääntämään katseensa Etelä-Koreaan. Hän totea Guardianin mielipidekirjoituksessaan eteläkorealaisten saaneen viruksen edes jollain tavalla hallintaan ”tiukan valvonnan ja sosiaalisen eristyksen yhdistelmällä”.
– Voimme kaikki ottaa oppia Etelä-Korealta, Singaporelta, Hongkongilta ja Taiwanilta, jotka ovat toistaiseksi tehneet hyvää työtä pahimpien mahdollisten lopputulosten välttämiseksi ja vaikka niissä todettiin tapauksia pandemian alkuvaiheessa – ja vaikka Etelä-Korean tapauksessa kyse oli merkittävästä epidemiasta, William Hanage sanoo.
For a second day in a row, South Korea has reported fewer than 100 new coronavirus cases (76 on Sunday, 74 today). pic.twitter.com/nBfp0sjgIA
— Victoria Kim (@vicjkim) March 16, 2020
