Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo pitää Britannian arvioita koronavirusepidemian kulusta nykytiedon valossa Suomen arvioita uskottavampina.
THL:n yhteistyössä Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa laatima ennustemalli (kuva alla) Suomen epidemiasta sisältyy tämän linkin takaa löytyvään muistioon, joka julkaistiin valtioneuvoston poikkeusolopäätöksen yhteydessä. Mallin mukaan voidaan olettaa hyvin merkittävän osan väestöstä saavan tartunnan, mutta kuitenkin kohtuullisen pienen osan sairastuvan vakavasti. Riskin vakavalle tautimuodolle ja kuolemalle todetaan kasvavan voimakkaasti yli 70-vuotiailla. Epidemian kerrotaan myös kestävän varsin kauan, useamman kuukauden ajan.
Lontoon Imperial Collegen tästä löytyvä malli julkaistiin maanantaina. Mallia on käytetty monissa Euroopan maissa. Selvityksen perusteella esimerkiksi Britanniassa aiemmin sovellettu taudin ”hillitsemisen” taktiikka ei toimi, vaan tarvitaan ”tukahduttamista” kovilla toimilla. Verkkouutiset kertoi tässä jutussa hälyttävän arvion vaikuttaneen tilannekuvan nopeisiin muutoksiin ja tiukentuneisiin viruksen vastaisiin toimiin niin Britanniassa, Yhdysvalloissa kuin mahdollisesti Ranskassakin.
Tuomas Aivelo summaa mallien pahimmat skenaariot Twitterissä.
– Britit olettavat, että väestöstä 81% saa tartunnan, 4,4% tartunnan saaneista joutuu sairaalahoitoon, joista 33% tehohoitoon ja tartunnansaaneiden kuolleisuus 0,9%. Suomessa: väestöstä maks. 60%, sairaalahoitoon maks. 1%, joista 25% tehohoitoon ja kuolleisuus 0,1%, Tuomas Aivelo toteaa.
Britannian mallissa luvut johtaisivat toteutuessaan raportin mukaan 510[nbsp]000 kuolemaan. Tässä mallinoksessa epidemiaa ei kuitenkaan yritettäisi estää ja tauti leviäisi vapaasti. Suomen arvioissa kaikkein synkin skenaario johtaa ”vain” 3[nbsp]240 kuolemaan.
Tuomas Aivelon mukaan oletusarvot selittävät, miksi lopputuloksissa sairaalakapasiteetin käytöstä ja kuolleiden määrästä on kertaluokan erot.
– En osaa sanoa mistä ”Taulukko 2” ja terveydenhuollon rasitusarvio tulee, mutta se näyttää ”keskiverto miinus” -skenaariolta versus että britit ovat tehneet omansa worst case -skenaarion perusteella, hän arvioi.
Erot johtuvat siis varsin erilaisista lähtöarvoista. Tuomas Aivelo pohtii, kumman mallin oletukset ovat sitten parempia, Suomen vai Brittien.
– Sitä ei oikein voi tietää, mutta brittien arvot näyttävät uskottavammilta ottaen huomioon tähän mennessä saadut tiedot, Aivelo sanoo.
– Yhteenveto: pelkään, että THL:n, Turun ja Tampereen yliopistojen mallinnus on rutkasti alakanttiin, mutta todellakin toivon, että he olisivat oikeassa, hän jatkaa.
Aivelo korostaa tviittiensä kommenttiketjussa pyrkivänsä alleviivaamaan arvioihin liittyviä epävarmuuksia eri vaiheissa.
– Enkä pidä kauhean vastuullisena sitäkään, että valtioneuvosto julkaisee perustelumuistiossaan mallin outputteja yhden kokonaisluvun tarkkuudella kertomatta mistä nämä luvut ylipäänsä tulevat…, hän sanoo.
Tuomas Aivelon mukaan sillä voi lohduttautua, että hallituksen toimet vaikuttavat huomattavasti tehokkaamilta kuin mitä mallin luvut viittaisivat.
LUE MYÖS:
Hälyttävä tutkimus muutti koronalinjat – hillitseminen ei toimikaan
Britit olettavat, että väestöstä 81% saa tartunnan, 4,4 % tartunnan saaneista joutuu sairaalahoitoon, joista 33% tehohoitoon ja tartunnansaaneiden kuolleisuus 0,9%. Suomessa: väestöstä maks. 60%, sairaalahoitoon maks. 1 %, joista 25% tehohoitoon ja kuolleisuus 0,1 %. (2/n)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) March 17, 2020
En osaa sanoa mistä "Taulukko 2" ja terveydenhuollon rasitusarvio tulee, mutta se näyttää "keskiverto miinus" -skenaariolta versus että britit ovat tehneet omansa worst case -skenaarion perusteella. (4/n)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) March 17, 2020
Yhteenveto: pelkään, että THL:n, Turun ja Tampereen yliopistojen mallinnus on rutkasti alakanttiin, mutta todellakin toivon, että he olisivat oikeassa. (6/)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) March 17, 2020
