”Soitat ystävällesi ja sovitte lounastapaamisen. Keli on vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen keväinen ja valitsette paikan, jossa voitte syödä ulkona – sehän tuntuu muutenkin turvallisemmalta. Noudatatte järkeviä varotoimia. Käytätte käsidesiä, istutte sopivan etäällä muista ja vältätte kasvojenne koskettelua, vaikka etenkin se tuntuu vaikealta. Mietit sisimmässäsi, että tämä koko koronahomma voi olla vähän liioiteltu.”
Olet väärässä.
Suurin piirtein näillä sanoilla alkaa New York Magazinen kertomus siitä, kuinka koronavirustartunta voi lähteä leviämään. Tässä jutussa kuvattu tarina suomalaisesta koronatartuntaketjusta seuraa sen ideaa ja siinä kuvattua aikajanaa ja lukuja. Rankkaa tarinaa on lainattu soveltuvilta osin ja muokattu vastaamaan suomalaista koronakeskustelua ja tietoja viruksen leviämistavoista. Muut viittaukset ovat Verkkouutisten ja perustuvat tutkimuksiin koronaviruksesta ja muun muassa THL:n arvioihin Suomea kohtaavasta epidemiasta.
Et tiedä, että lounasseuralaisesi isä tapasi kymmenen päivää sitten ystäviään ravintolassa. Siellä hän sai koronatartunnan monen muun suomalaisen tapaan Italiassa lomailleelta liikekumppaniltaan. Pari päivää myöhemmin ystäväsi isä yski ennen kuin avasi ovensa ja toivotti ystäväsi sisään. Kun ystäväsi astui ovesta, hengitti hän keuhkoihinsa eteisessä isänsä yskäisyn jäljiltä vellovasta pilvestä kymmeniä tuhansia viruspartikkeleita. Ne kasaantuivat hänen suunsa ja kurkkunsa pinnalle ja tarttuvat hänen kasvoihinsa.
Teelusikallisessa koronatartunnan saaneen sylkeä voi NYMagin mukaan olla puoli biljoonaa viruspartikkelia. Yskäisy lennättää sumumaisen pilven pullollaan virusta. Yhdysvaltojen tartuntatautivirasto CDC:n ja amerikkalaisyliopistojen tutkimuksen mukaan koronavirus selviää laboratorioloissa jopa vuorokausia erilaisilla pinnoilla. THL:n koronaohjesivuston mukaan riski tartunnoista pinnoilta ei ole merkittävä. THL:n mukaan tauti tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa.
Istutte lähekkäin pöydässä terassilla. Ilma on tyyni. Virus on lisääntynyt hurjaa vauhtia ystäväsi kehossa viimeiset pari päivää. Partikkeleita on hänen nielussaan ja suussaan. Hän tuntee olonsa yhä terveeksi, mutta aina kun ystäväsi puhuu, rykii ja selvittää kurkkuaan, leviää hänen suustaan uloshengityksen mukana mikroskooppisia pisaroita virusta pursuavaa limaa. Se ei matkaa kauas, mutta leijailee pöydälle, lautasellesi ja salaattisi päälle ja kiinnittyy sormiisi, joilla tartut leipäpalaan. Vedät virusta nenääsi ja kurkkuusi. Pieni osa hiukkasista päätyy myös lopulta keuhkoihisi. Siinä vaiheessa kun nousette pöydästä, on kehossasi yli 40[nbsp]000 viruspartikkelia. Päätätte unohtaa säännöt hetkeksi ja kättelette hyvästiksi. Sen jälkeen luku on yli 300[nbsp]000. Kosketat kotimatkalla kasvojasi kahdeksan kertaa.
Heikko kohta
Koronavirusepidemiaa pyritään ympäri maailmaa hillitsemään varsin kovilla eristystoimilla. Ihmisten liikkumista rajoitetaan ja sosiaaliset kontaktit kehotetaan vähentämään minimiin. Tähän suuntaan on menty tällä viikolla Suomessakin. Tosin viranomaisten ja valtaapitävien kehotusten noudattamisessa on ollut toivomisen varaa. Ihmiset ovat virranneet paikoin sankoin joukoin niin baareihin kuin kauppoihinkin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vetosi perjantaina koronavirusta vähätteleviin ja kehotti ihmisiä ottamaan järjen käteen. Presidentin mukaan kovat päätökset eivät pysäytä tautia, jos emme toimi niiden mukaan.
Viruspartikkelit peittävät naamaasi, asettuvat nieluusi, nenääsi ja myös keuhkojesi pehmeälle ja kostealle pinnalle. Ne ovat pyöreitä ja häviävän pieniä. Paljon pienempiä kuin keuhkojen sisäpinnan solut, joihin ne nyt törmäävät. Evoluutio on varustanut solusi torjumaan hyökkääjän. Niillä on kuitenkin heikko kohta.
Uuden koronaviruksen uskotaan käyttävän angiotensiinikonvertaasi 2- eli ACE2-reseptoria väylänä soluun. Se toimii viruksen ”ankkurina”. Viruksen pinnan piikkiproteiini vastaa muodoltaan reseptoria ja kiinnittyy siihen. Pian solu on läpäisty, kaapattu ja valjastettu tuottamaan rakennusaineita lukemattomiin viruksen kopioihin. Prosessi toistuu ja laajenee. Uusia viruspartikkeleita leviää ympäri kehoa.
Et huomaa mitään. Toistaiseksi olosi tuntuu vielä terveeltä ja olet lähinnä tylsistynyt ja yksinäinen. Kunnon kansalaisena pysyttelet kotona ja harjoitat viranomaisten peräänkuuluttamaa sosiaalista eristäytymistä televisiosi ääressä. Parin sohvapäivän jälkeen se alkaa kuitenkin maistua puulta. Netflixistä ei tunnu enää löytyvän mitään ja tulet siihen tulokseen, ettei mielenterveytesi kestä enää neljän seinän sisällä olemista. Soitat kuusikymppiselle äidillesi ja pyydät häntä kävelylle. Kerrot olevasi terve ja varmistat, ettei hän tunne oloaan flunssaiseksi. Kyllähän ulkona voi tavata. Kävelette, juttelette, nauratte ja halaatte lopuksi. Äitisi ei kuitenkaan tiedä, että aivastit hansikkaaseesi kahdesti juuri ennen kuin tapasitte. Kun hyvästelette, jätät pienen tahran hänen takkiinsa. Se sisältää 900[nbsp]000 viruspartikkelia. Kotona äitisi riisuu takkinsa, koskettaa tahraa ja hieraisee ulkoilun jälkeen vuotavaa nenäänsä. Samalla hän siirtää poskelleen ja nenänsä alle 9[nbsp]000 viruspartikkelia. Sitten hän menee kylpyhuoneeseen. Kädethän pitää pestä heti kotiin tullessa. Koronavirus sulaa saippualla. Ette tiedä sitä vielä, mutta viikon päästä äidilläsi on vaikeuksia hengittää. Hänet viedään ambulanssilla Helsingin Yliopistolliseen Keskussairaalan. Siellä alkaa olla täyttä.
Yskä ei lopu
Tällä viikolla julkaistun australialaistutkimuksen mukaan keho taistelee koronavirusta vastaan samalla tavalla kuin tavallista kausi-influenssaa. Tutkimuksessa seurattiin kohtalaisista oireista kärsineen Kiinasta Australiaan lentäneen 47-vuotiaan naisen tapausta. Perusterve potilas kärsi uupumuksesta, kurkkukivusta, yskästä, hengenahdistuksesta ja kuumeesta. Hän parani kahdessa viikossa. Ainoana hoitona käytettiin nesteytystä ja lisähappea. Koronavirustapauksista suuri osa on nykytiedon valossa lieviä tai jopa oireettomia. Se vaikeuttaa viruksen havaitsemista ja voi lisätä sen leviämistä. Osa kuitenkin sairastuu vakavasti ja saa hengenvaarallisen keuhkokuumeen.
Olet ylpeä itsestäsi. Kuuntelit mielestäsi päättäjiä ja viranomaisia. On kulunut kaksi päivää, etkä ole poistunut kotoasi sen jälkeen, kun kävit kävelyllä äitisi kanssa. Nyt lounas ei kuitenkaan maistu ja tunnet olosi kurjaksi. Valvoit ehkä liian myöhään. Menet pitkäksesi sohvalle ja nukahdat. Kun heräät, on olosi selvästi huonompi. Päätä särkee, hengittäminen tuntuu työläältä eikä kuiva yskä ota laantuakseen. Selaat oireita netistä – tältäkö koronavirus tuntuu? Et löydä kuumemittaria, mutta tiedät, että lämpöä on, ja kunnolla. Luovutat etsinnän, juot vettä ja menet takaisin peiton alle. Hoet itsellesi, että kyse voi olla tavallisesta flunssastakin. Ja vaikka kyse olisikin siitä, mitä pelkäät, olet nuori ja terve – tämähän on vanhusten tauti.
Suurin riski vakavasta koronainfektiosta tai kuolemasta on iäkkäillä ja muuten sairailla. Tuoreen amerikkalaistutkimuksen perusteella tauti on kuitenkin hieman yllättäen kaatanut runsaasti työikäisiäkin sairaalakuntoon. Tutkimuksessa seurattiin liki 2[nbsp]500 ensimmäistä Yhdysvalloissa todettua tapausta. Sairaalahoitoon päätyi 508 potilasta. Heistä liki 40 prosenttia oli 20-54-vuotiaita. Tehohoitoon joutuneista 121 potilaasta lähes puolet oli alle 65-vuotiaita. Peräti viidennes sairaalahoitoa vaatineista vakavista tapauksista ja 12 prosenttia tehohoitoon joutuneista oli 20-44-vuotiaita.
Muutamaa päivää myöhemmin tilaat taksin sairaalaan. Kuume ei ole laskenut ja lihaskivut ovat sietämättömät. Yskä on niin kova, että sinuun sattuu. Hengittäminen käy koko ajan vaikeammaksi. Maksat kyydin lähimaksulla, kompuroit ulos ja jätät satoja miljoonia viruspartikkeleita auton pinnoille ja levität toisen mokoman yskiminäsi pisaroina ilmaan. Päivystyksessä saat koronavirustestin ja sinut ohjataan nopeasti eristysosastolle monien muiden kanssa. Tuloksesi on positiivinen ja kärsit keuhkokuvien perusteella pahasta keuhkokuumeesta sekä äkillisestä hengitysvaikeusoireyhtymästä eli ARDS:stä. Muistat lukeneesi siitä jotakin maaliskuussa, kun uutiset Italian kriisistä olivat pinnalla. Kaikki tavalliset vuodepaikat ovat jo täynnä koronapotilaita. Pääset sänkyyn ahtaaseen huoneeseen muiden koronapotilaiden kanssa. Saat nesteitä ja viruslääkettä. Mietit uutista Japanissa testatusta viruslääkkeestä. Olosi on sekava. Onko sitä täällä?
Triage
Vakavat koronatapaukset ovat tutkimuksien perusteella verrattain harvinaisia suhteessa tartuntojen kokonaismäärään. Pääsy asianmukaiseen tehohoitoon on kuitenkin olennaista selviytymiselle. Tämä on havaittu kivuliaasti Italiassa. Siellä viruksen pahiten runtelemilla alueilla on jouduttu turvautumaan triageen, eli hoidon kiireellisyyden tarpeen arviointiin. Sen perusteella valitaan, kenet hoidetaan ensin. Pahimmillaan italialaissairaaloissa on jouduttu unohtamaan potilaiden hoitaminen saapumisjärjestyksessä, ja hoitohenkilökuntaa on kehotettu priorisoimaan nuorten potilaiden hoitoa. Vanhempia potilaita on siis käytännössä jouduttu jättämään vaille hoitoa, kun hengityskoneita ei ole riittänyt.
Seuraavana päivänä tilasi heikkenee. Yskä on täysin sietämätön ja sykkeesi hidastuu merkittävästi. Potilas menehtyy viereisessä huoneessa ja sinut kiinnitetään hänen hengityskoneeseensa. Tästä huolimatta kehosi ajautuu äärimmäiseen ja vaaralliseen tulehdusvasteeseen, niin kutsuttuun sytokiinimyrskyyn. Elintesi toiminta alkaa häiriintyä. Tässä vaiheessa selviytymisen todennäköisyys ei enää ole korkea. Sinut kiinnitetään lopulta ECMO-sydänkeuhkokoneeseen, joka hapettaa verta kehon ulkopuolelta. Sekään ei riitä ja lopulta sydämesi pysähtyy. Sinusta tulee Suomen koronakuolema numero 321, eräs harvoista sairauteen menehtyvistä nuorista aikuisista.
THL:n tämänhetkisten arvioiden mukaan Suomessa edessä on nykyisillä rajoitustoimilla 188 päivää kestävä epidemia, jossa 42 prosentin väestöstä arvioidaan sairastuvan. Valtioneuvoston poikkeustilapäätöksen yhteydessä alkuviikosta julkaistun muistion luvuissa ”parhaassa tapauksessa” vain 20 prosentin suomalaisista todetaan sairastuvan ja 540 ihmisen kuolevan. Pahimmassa skenaariossa puhutaan 60 prosentin sairastumisesta ja 3[nbsp]240 kuolemasta.
Juttu mukailee New York Magazinen pysäyttävää kertomusta. Siinä avataan varoittavasti, kuinka tauti todellisuudessa tarttuu, ja miten moni meistä suhtautuu siihen todellisuudessa täysin väärin.
Edit. 21.3.2020 13.15 Myös jutun alkuun lisätty viittaus NYMagin featureen ja kursivoituja osia muokattu. THL:n kanta viruksen leviämiseen ilmassa on lisätty juttuun.
Edit 21.3.2020 16.23 Viruksen selviämistä aerosolissa selvennetty.
