Iranin hallinto yrittää käyttää koronaviruskriisiä hyväkseen voidakseen parantaa kansainvälistä asemaansa, arvioivat Ali Fathollah-Nejad ja Amin Naeni Brookings Institution -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Ali Fathollah-Nejad työskentelee tutkijana ajatushautomon Dohan keskuksessa. Amin Naeni on Teheranin yliopiston tutkija.
Iranin presidentti Hassan Ruhanin hallinto on pyrkinyt haastamaan ja hajottamaan USA:n presidentti Donald Trumpin hallinnon omaksumaa niin sanottua maksimaalisen paineen kampanjaa, joka sai alkunsa sen jälkeen, kun USA vetäytyi Iranin ydinsopimuksesta ja asetti maalle pakotteita.
Presidentti Ruhani on joutunut tämän jälkeen kovan arvostelun kohteeksi Iranissa. Hän on tehnyt paljon töitä sen eteen, että koronakriisin ja talousvaikeuksien piinaamalle Iranille asetetut pakotteet poistettaisiin. Presidentti on muun muassa vedonnut Euroopan valtioihin.
Presidentti Trumpin hallinto ei ole toistaiseksi lieventänyt tai poistanut pakotteita.
Myös Iranin ulkoministeri Javad Zarif on toiminut aktiivisesti pitäen yhteyttä ulkomaisiin kollegoihinsa ja painostaen Yhdysvaltain hallintoa sosiaalisessa mediassa syyttäen sitä lääkinnällisten tarvikkeiden maahantuonnin estämisestä keskellä koronakriisiä.
– Sen lisäksi, että Ruhani ja Zarif pyrkivät saamaan pakotteet poistetuiksi, kaksikko saattaa spekulaatioiden mukaan yrittää elvyttää ydinsopimusta, Fathollah-Nejad ja Naeni kirjoittavat artikkelissaan.
Tutkijat viittaavat Iranin hallinnon kriitikkona ja analyytikkona tunnetun Abbas Abdin analyysiin, jonka mukaan ”Ruhani haluaa käyttää koronavirusta ratkaistakseen ydinsopimusongelman, poistaakseen pakotteet ja päästäkseen lopulta takaisin neuvottelupöytään Yhdysvaltain kanssa. Tästä syystä Ruhani ei vaadi karanteenien asettamista”.
Presidentti Ruhani on vastustanut karanteeneja, vaikka iranilaislääkärien mukaan niiden määrääminen on välttämätöntä taudin hillitsemiseksi.
USA:lta ei myönnytyksiä
– Kansainvälisestä painostuksesta huolimatta Valkoinen talo ei kuitenkaan näytä muuttavan kantaansa pakotteiden suhteen, Fathollah-Nejad ja Naeni toteavat.
Iranin mukaan koronaviruksen vuoksi tarvittavien lääkinnällisten hyödykkeiden maahantuonti ei onnistu. Yhdysvaltain mukaan tämä ei pidä paikkaansa, koska ne eivät ole pakotteiden alaisia.
– Presidentti Barack Obaman hallinnon aikana Iran vastusti pakotteita tehostamalla ydinohjelmatoimiaan (uraanin rikastaminen ja sentrifugien määrän kasvattaminen). Lopulta pakotteita höllennettiin ydinsopimuksen kautta, tutkijat muistuttavat.
– Ruhani on yrittänyt tätä samaa lähestymistapaa Donald Trumpin kanssa rikkomalla velvoitteitaan, mutta se ei ole tuottanut toistaiseksi myönnytyksiä Yhdysvalloilta.
Ruhani sanoi syyskuussa 2019 olevansa valmis keskustelemaan pienistä muutoksista ja lisäyksistä ydinsopimukseen, jos Yhdysvallat poistaisi pakotteet.
– Jälkeenpäin ajatellen nämä tarjoukset olivat osa Iranin hallinnon virhelaskelmia. Sopimuksen uudelleenneuvottelu olisi voinut olla mahdollista ennen vuoden 2018 toukokuuta, mutta ei sen jälkeen, Fathollah-Nejad ja Naeni korostavat.
– Iranin hallituksen toimet Washingtonin maksimaalisen paineen kampanjaa vastaan pandemian aikana ovat saaneet kansainvälistä tukea, mutta presidentti Ruhanin hallinto vaikuttaa edelleen lukevan Valkoista taloa väärin. Teheran korostaa omia kykyjään koronakriisi hoitamisessa.
