Kuntaliitolla ja hallituksella eri näkemys oppivelvollisuuden hinnasta

Kuntaliiton mukaan oppivelvollisuusiän korotuksen kustannukset on aliarvioitu.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta käsitteli Kuntaliiton alustavia kannanottoja lausunnolla olevasta hallituksen esitysluonnoksesta oppivelvollisuuslaiksi

Uudistuksen tavoitteena on Sanna Marinin (sd.) hallituksen mukaan nostaa koulutus- ja osaamistasoa sekä varmistaa jokaiselle mahdollisuus toisen asteen tutkinnon suorittamiseen.

Lausunnolla oleva esitys sisältää oppivelvollisuusiän korottamisen lisäksi rakenteellisia uudistuksia. Näitä uudistuksia ovat muun muassa perusopetuksen päättävän hakeutumisvelvollisuus sekä asuinkunnan ja koulutuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuu. Lisäksi perusopetuslakiin ehdotetaan tehostettua opinto-ohjausta.

Kuntaliitto pitää näitä rakenteellisia uudistuksia koulutuspoliittisesti tarkoituksenmukaisina.

Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä kunnille ei tule velvollisuutta toisen asteen koulutuksen eikä koulukuljetusten järjestämiseen. Pääosa lisääntyvistä vastuista kunnille tulee maksuttomuudesta sekä kuntien ja koulutuksen järjestäjien uusista ohjausvelvollisuuksista.

Kuntaliitto arvioi oppivelvollisuuden laajentamiseen esitettyä rahoitusta riittämättömänä suhteessa uudistuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

– Uudistuksen toteuttamisen kustannukset on aliarvioitu. Kuntaliiton laskelmat oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvista kuluista eroavat opetus- ja kulttuuriministeriön arviosta noin 20 miljoonalla eurolla, mikä selittyy suurilta osin eroilla oppimateriaalikustannuksissa. Mikäli uudistuksen toteuttamiseksi ei ole varattu riittävää rahoitusta, ei sitä tule toteuttaa, toteaa johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta.

Kuntaliiton laskelmien mukaan uuditus maksaa noin 147 miljoonaa euroa.

Kuntaliiton mukaan oppivelvollisuuslain valmistelussa on myös huomioitava koronakriisin vaikutukset, jotka ulottuvat useille vuosille. Kunnat suhtautuvat tällä hetkellä muun muassa oppivelvollisuusiän nostamiseen hyvin varauksellisesti.

Oppivelvollisuuslaki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden elokuun alussa.

– Tämä voimaantulon aikataulu on Kuntaliiton käsityksen mukaan liian kireä ja laki voisi tulla voimaan aikaisintaan 1.8.2022, toteaa Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen.

Hän myös kannustaa kuntia ja koulutuksen järjestäjiä antamaan hallituksen esitysluonnoksesta lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriölle, vaikka lausuntopyyntö on lähetetty vain joillekin kunnille ja koulutuksen järjestäjille.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)