Kansliapäällikkö Martti Hetemäen exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportin toinen osa annettiin hallitukselle maanantaina. Tiedotusvälineiltä jäi lähes pimentoon sen yhteydessä julkistettu Valtioneuvoston tiedepaneelin julkaisu COVID-19-kriisin haitallisten vaikutusten ehkäiseminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti / Tiedepaneelin vastaukset valmisteluryhmän kysymyksiin –raportti, jonka tehtävä oli auttaa Hetemäen ryhmää.
Eri alojen suomalaistutkijoiden COVID-19-tiedepaneelin raportissa suositellaan maskien käyttöä suomalaisille julkisilla paikoilla.
Raportissa todetaan, että koronaepidemiassa on pystytty Suomessa estämään viruksen kiertoa tehokkaasti erityisesti nopeilla rajoitustoimilla alkuvaiheessa.
– Jatkossakin viruksen mahdollista toista aaltoa tai uusia tautiryppäitä voitaneen merkittävästi rajoittaa varautumisen, tehokkaan testauksen ja jäljityksen avulla sekä vielä jäljellä olevien rajoitustoimenpiteiden, sosiaalisen etäännyttämisen ja tarvittaessa lisärajoitusten myötä. …Vaikka uudelle koronavirukselle kehitetään tehokkaita rokotteita, niiden tuotanto ja jakelu tapahtuvat optimistissakin arvioissa vasta jossain vaiheessa ensi vuotta. Siihen asti on tartunnan torjunnan näkökulmasta suositeltavaa, että isommat joukkokokoontumiset erityisesti sisätiloissa on kielletty, julkisilla paikoilla tai joukkoliikennevälineissä käytetään (ehkä tartuntatautitilanteesta alueella riippuen) maskia, ihmiset ovat ottaneet tartunnanjäljityssovelluksen käyttöönsä ja virustestejä tehdään kysyntää vastaavasti ja säännöllisinä seuloina väestössä, jotta havaitaan oireettomat kantajat ja saadaan reaaliaikaista tietoa tartuntatilanteesta, raportissa todetaan.
Maskit mainitaan raportissa muissa kohdissa näin:
– Viruksen kierron minimoimiseen tarvitaan enemmän karanteeni- ja eristystoimia, tehokasta proaktiivista testausta ja eristystä sekä mobiilisovellusten laajamittaista käyttöä tartunnanjäljityksen tukena. Joka tapauksessa jonkin asteista fyysistä etäännyttämistä tullaan tarvitsemaan, ja maskien käyttö erityisesti riskitilanteissa olisi hyödyllistä estämään tartuntojen leviämistä erityisesti oireettomilta kantajilta.
– Hengityssuojat oikein käytettyinä suojaavat tartuttamasta muita, ja niitä on syytä pitää yhtenä torjuntakeinona ihmisjoukoissa, erityisesti vanhusten ja riskiryhmien parissa.
– Samoin rokotteen ja hoitojen sekä muiden resurssien (ml. suojat, diagnostiikka) huoltovarmuus on syytä varmistaa.
13-henkisen paneelin puheenjohtajana toiminut professori Christina Salmivalli Turun yliopistosta.
