Suuri valiokunta on päättänyt tänään perjantaina eduskunnan kannan neuvotteluihin, joita jäsenmaat alkavat käydä EU:n elpymissuunnitelmasta EU:n neuvostossa ja Eurooppa-neuvoston jäsenten kesken ensi viikolla.
Suurella valiokunnalla ei ole neuvottelujen tässä vaiheessa huomautettavaa valtioneuvoston kantaan, joka on esitetty eduskunnalle. Valiokunta varautuu tarkentamaan kantaansa asian käsittelyn edetessä. Suunnitelman käsittelyn arvioidaan jatkuvan pitkälle vuoden toiselle puoliskolle.
Suuri valiokunta toteaa, että Euroopan tason elvyttäville toimille löytyy laajaa kannatusta jäsenvaltioissa, elinkeinoelämän piirissä sekä asiantuntijoiden kesken. Erimielisyys koskee toimien rahoitustapaa ja oikeusperustaa.
Suuren valiokunnan mukaan Suomen kannalta on keskeistä välttää tilanne, joka romahduttaa vientimme ja sitä kautta heikentää valtion kykyä selviytyä perustuslain mukaisista velvollisuuksistaan.
– Mikäli elvytyspaketti hyväksytään, sen vaikutus Suomen talouteen tulee olemaan myönteinen, koska viennin osuus kansantaloudestamme on suuri, toteaa suuri valiokunta viitaten myös valtiovarainvaliokunnalta ja talousvaliokunnalta saamiinsa lausuntoihin.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan ”kyseessä ei ole liittovaltion kehittäminen vaan poikkeukselliset ja väliaikaiset tukitoimet”. Perustuslakivaliokunta kartoittaa lausunnossaan valtiosäännön kannalta herkkiä kysymyksiä. Suuri valiokunta ohjeistaa hallitusta selvittämään ja tarvittaessa poistamaan nämä.
Valtion budjettisuvereniteetin turvaamisen osalta suuri valiokunta toteaa, että selvityksessä on annettu paras mahdollinen arvio niistä vastuista, jotka järjestely Suomelle synnyttää. Valiokunnalle on myös esitetty arvioita niistä vastuista, jotka voisivat pahimmillaan toteutua järjestelyn epäonnistuessa.
Tilanne eroaa finanssikriisistä
Elpymisvälineen osalta suuri valiokunta katsoo, että valtioneuvoston varauksellinen kanta ehdotukseen vastaa Suomen pitkäaikaista linjaa ja on siksi asianmukainen lähestymistapa neuvottelujen tässä vaiheessa.
Kysymystä lainamuotoisen ja avustusmuotoisen elpymisrahoituksen suhteesta tulee lähestyä sovittamalla yhteen Suomen pitkäaikainen periaate kansallisesta vastuunotosta omasta taloudesta, saajavaltion velkakestävyyden kehitys ja sen kautta euron vakaus sekä elpymisvälineen kasvutavoite, suuri valiokunta toteaa.
Suuri valiokunta katsoo tilanteen eroavan finanssi- ja eurokriisiistä. Nyt ei ole tarkoitus vastata äkilliseen, euroalueen vakautta uhkaavaan jäsenvaltion maksuvalmiuskriisiin ottamalla vastuu jo tehdyistä veloista, vaan ehkäistä uusia kriisejä rahoittamalla investointeja ja talouksien uudistamista. Erolla on ilmeinen vaikutus rahoitukseen liitettäviin ehtoihin. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, että elpymisrahoitus ei poista kannusteita vastuulliseen julkiseen talouteen sekä uudistuksiin.
Elpymisvälineen rahoituksen kohdentaminen rahoituskehysten kautta edistää varojen käytön läpinäkyvyyttä, legitimiteettiä ja asianmukaisen valvonnan toteutumista. Järjestely merkitsee, että myös Suomelle tärkeiden oikeusvaltiokriteerien täyttyminen voidaan varmistaa. Suomen on syytä ajaa myös harmaan talouden torjumisen sisällyttämistä kriteereihin, suuri valiokunta toteaa.
Valiokunta painottaa, että elpymisrahasto on väliaikainen ja liittyy Covid-19 kriisiin. Siksi rahaston käytössä ja tuen jakoperusteissa on tähdellistä, että tuen kriteerit perustuvat Covid-19 kriisin vaikutuksiin jäsenmaiden talouteen ja työllisyyteen.
Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta toteaa, että elpymisvälineen yhteensopivuus unionin perussopimusten, etenkin unionin toimintaa koskevan sopimuksen 310 ja 311 artiklan kanssa tulee selvittää neuvottelujen aikana.
