Tarveharkinta liittyy vain työntekijäammatteihin eli suorittavan tason työhön.
– Tarveharkinnan tarkoituksena on huolehtia työmarkkinoilla jo olevan työvoiman mahdollisuuksista työllistyä ja ulkomaalaisten työntekijöiden oikeusturvasta. Sen poistaminen duunarialoilta ei ole perusteltua tilanteessa, jossa työttömyysluvut ovat korkeita ja työolojen valvonta puutteellista, maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä SAK:sta sanoo.
– Kansainvälisten asiantuntijoiden rekrytointia ja start-up-yrittäjien lupaprosessin sujuvoittamista vastaan meillä ei ole yhtään mitään, kunhan heidän työehtonsa ovat kunnossa, hän jatkaa.
Kyntäjän mukaan SAK lyhentäisi myös tarveharkintaan perustuvien lupien käsittelyaikoja ja sujuvoittaisi samalla lupaprosesseja.
Hän kuitenkin huomauttaa SAK:n verkkosivuilla tarveharkinnasta luopumisen ikävistä kokemuksista esimerkiksi Ruotsissa. Malmön yliopiston tutkimuksen mukaan työntekijöitä on haettu ulkomailta lähinnä ylitarjonta-aloille työvoimapulasta kärsivien alojen sijaan.
– Ruotsin ammattiliittojen mukaan tarveharkinnasta luopuminen on lisännyt työntekijöiden hyväksikäyttöä ja työluvista käytävää laitonta kauppaa. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja työperäistä ihmiskauppaa esiintyy jo nyt Suomessa yhä enemmän ja nimenomaan ravintola-, siivous-, rakennus- ja maatalousaloilla.
Lue myös: Kokoomuksen Outi Mäkelä: Ay-liike ja vasemmisto ovat protektionismin suurimpia moottoreita
