Sari Essayah: Suomi sidottiin EU-velkaan vuosikymmeniksi

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan mielestä hallituksen taktiikka ei onnistunut.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah pitää pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen saavuttamaa neuvottelutulosta EU:n elpymisrahastosta ja monivuotisesta rahoituskehyksestä huonona

– Hallitus on viemässä Suomea yhä syvemmällä eurooppalaiseen velkojen yhteisvastuuseen ja kasvaviin jäsenmaksuihin. Neuvottelutulosta ei voi pitää hyvänä, sillä Suomi onnistui ainoastaan pitämään nykyisen tason maatalousrahoissa ja torjumaan niihin esitetyn 400 miljoonan euron leikkauksen sekä säilyttämään Itä- ja Pohjois-Suomen harvanasutuksen 100 miljoonan euron tuen, Essayah toteaa tiedotteessa.

Sekä elpymisrahastossa että monivuotisessa rahoituskehyksessä Suomi on miljardien nettomaksaja; elpymisrahastossa 3,4 miljardia euroa ja budjetissa 5,9 miljardia euroa miinuksella.

– Suomen neuvottelutaktiikkaa ei voi pitää erityisen onnistuneena, kun jo lähtiessä kerrottiin, että sovun saaminen on keskeistä ja ”olemme avoimen rakentavia”.

Niukkana nelikkona tunnettu maaryhmä (Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska) onnistui tiukalla vaatimuslistallaan neuvottelemaan itselleen miljardien jäsenmaksuhelpotukset.

– Kuitenkin Suomella oli monissa asioissa samansuuntaisia kantoja. Lisäksi hallitus käytti neuvottelupääomaa oikeusvaltioperiaatteen korostamiseen, vaikka tiedossa oli, että muotoilusta tulee lopulta sellainen, jonka kaikki voivat hyväksyä.

EU:n luonne muuttumassa

Tässä tilanteessa ei Essayahin mukaan pidä kuitenkaan vain katsoa, kuka sai ja kuka hävisi, sillä huolestuttavinta on yhteisvastuulliseen velkaan suostuminen unionin budjetin kautta.

– Valittu oikeusperusta on sellainen, jota tulevaisuudessakin voidaan käyttää vastaavalla tavalla, vaikka nyt korostetaan paketin kertaluonteisuutta. Marinin hallituksen päätöksellä Suomi on sidottu vuosikymmeniksi yhteiseen velkaan, ja odottamassa ovat jo avaukset EU-tason veroista ym. liittovaltiomaisista fiskaaliunionin rakenteista.

– EU:n perussopimusten keskeinen periaate on ollut ja pitäisi olla edelleen, että jokainen jäsenvaltio huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan. Tämä ratkaisu on tosiasiassa muuttamassa unionin luonteen pysyvästi ja vaikutukset budjettisuvereniteettiimme voivat olla kohtalokkaat.

Kristillisdemokraateille on tärkeää, että Euroopan talous kykenee elpymään ja sisämarkkinat toimivat. Suomen kaltaiselle viennistä riippuvaiselle maalle se on Essayahin mielestä sanomattakin tärkeää.

– Kriisin varjolla on kuitenkin vastuutonta lähteä mukaan ja edistää sellaisia esityksiä, jotka muuttavat unionin perusluonnetta siitä, mihin olemme aikoinaan EU-jäsenyydessä sitoutuneet. Toistuvat ”luovat ratkaisut” perussopimusten rajamailla uhkaavat eurooppalaista yhteistyötä ja nakertavat unionin uskottavuutta.

– EU-tason koronatoimenpiteiden osalta tulisi pitäytyä EU-budjetin uudelleen suuntaamisessa, valtiontukisääntöjen löyhentämisessä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tilapäisissä joustoissa. Myös EKP:n rahapolitiikan löysentäminen auttaa akuutissa tilanteessa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)