Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) haluaa suhteuttaa EU:n elpymispaketista syntynyttä kohua.
– Nettomaksuosuutemme elpymisestä on 30 vuodessa noin 3 miljardia euroa. 30 vuodessa vientimme Eurooppaan on toivottavasti 1[nbsp]200 miljardia, kehitysapumme noin 30 miljardia ja nettimaksumme unionille muutoinkin noin 18 miljardia, Vanhanen kirjoittaa Suomenmaan kolumnissaan.
– Pelkästään Maailmanpankille taidamme maksaa 30 vuodessa 1,8 miljardia. Siitäkään ei vastaavaa kohua ole kuulunut.
Vanhasen mukaan 30 vuodelle jaettuna elpymisestä maksettava hinta on siis noin 100 miljoonaa vuodessa. Se on hänen mukaansa paljon rahaa, ”mutta ei kohtuuton panos ollaksemme mukana meille talouden ja turvallisuuden kannalta tärkeimmässä yhteistyökuviossamme”.
Vanhasen mukaan koko Euroopan elpyminen on myös Suomen etu.
– Elpymisvälineestä ehdotetuilla toimenpiteillä tulee olemaan positiivisia vaikutuksia EU:n jäsenvaltioiden talouksiin. Elpymisrahoitus lisää kokonaiskysyntää ja taloudellista aktiviteettia vähintäänkin lyhyellä ajalla.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan Suomi ei hakenut neuvotteluissa jäsenmaksujen alennuksia. Niiden sijaan Suomi sai 400 miljoonaa maatalouden kehittämisrahaa ja pohjoisen ja itäisen Suomen harvaan asutuille alueille 100 miljoonan lisärahoituksen.
Valtiovarainministeri haluaa kysyä EU:n elvytyspakettia arvostelleilta kriitikoilta, uskovatko he tosiaan EU:n jäsenmaksualennusten tuoneen 500 miljoonan euron hyötyä maaseuduille ja aluekehitykseen.
– Joskus kuulee sanottavan, että rahan kierrättäminen EU:n kautta tulisi lopettaa ja siirtyä rahoittamaan maataloutta ja alueidemme elinvoimaa kansallisesta budjetista. Tässä me kuitenkin häviäisimme, Vanhanen vastaa arvosteluun.
– Maaseudun ja alueiden rahoitus sekä elinvoima riippuisi täysin hallitusten poliittisesta väristä. Ilman asian politisointia EU tuo kriteereihin perustuvan rahanjaollisen vakauden vuodesta toiseen. Tästä meidän keskustalaisten pitää olla hyvin tyytyväisiä.
