Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen Wille Rydman (kok.) jatkaa Verkkouutisissa aloittamaansa valiokunnan antaman arvostelun avaamista EU:n rahoitusjärjestelyistä. Nyt hän kirjoittaa Facebookissa itse prosessista.
Wille Rydman huomauttaa, että perustuslakivaliokunta ei arvioi onko jokin esitys hyvä, huono, kannatettava tai vastustettava. Valiokunta antaa vain juridisen arvionsa siitä, mahtuuko esitys läpi perustuslakimme raameista.
– Suomen perustuslain tulee ohjata hallituksen kannanmuodostusta myös EU-lainsäädännön suhteen, Wille Rydman toteaa.
– Perustuslakivaliokunta antoi 12.6. yksimielisen lausuntonsa, jonka mukaan ”valtioneuvoston ei tule edellä esitetyistä valtiosääntöoikeudellisista syistä toimia EU-sääntelyn valmistelussa siten, että Suomi sitoutuisi edistämään tai hyväksymään unionin ehdotettua lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä. Valiokunta pitää edellä esitetyillä perusteilla kokonaisarvionaan perustuslain kannalta erityisen ongelmallisena tukivälineeseen liittyvää avustusmuotoista elpymisrahoitusta”.
Kokouksessaan 14.7.2020 valiokunta vielä totesi ”toistavansa kaiken” edellä sanotun. Rydman siteeraa valiokunnan todenneen hyvin ehdollisesti, että neuvoston oikeuspalvelun lausunto aiheesta ”vähentää alustavan arvion mukaan jonkin verran” oikeudellisia huolia, mutta että tämä ”riippuu siitä, miten neuvotteluissa tosiasiassa huomioidaan oikeuspalvelun esittämät korjaus- ja täydennystarpeet” ja ”valtiosääntöoikeudellinen arviointi on mahdollista tehdä vasta tämän jälkeen”.
Suuri valiokunta on Rydmanin mukaan puhtaasti poliittinen EU-valiokunta, jossa hallituspuolueet voittavat mahdolliset äänestykset enemmistöllään.
– Perustuslakivaliokunnan oikeudelliset kannanotot koskevat sitä silti yhtä sitovasti ja velvoittavasti kuin kaikkia muitakin valiokuntia ja myös valtioneuvostoa itseään, hän kirjoittaa.
– Kokouksessaan 16.7. suuri valiokunta kuittasi perustuslakivaliokunnan oikeudelliset kannanotot EU-rahoitusjärjestelyitä koskien toteamalla, että ”valiokunta toteaa viitaten kuulemiensa asiantuntijoiden lausuntoihin, että elpymispaketin perussopimusmukaisuuteen liittyvät huolet ovat siten väistyneet, että Suomen ei ole syytä pitää näitä huolia esteenä jatkoneuvotteluille.” Oppositiopuolueet esittivät vastaesityksissään perustuslakivaliokunnan kannanottojen kattavampaa huomiointia, mutta hallituspuolueet äänestivät kyseiset esitykset kumoon.
– Kiinnostava yksityiskohta on sekin, että suuri valiokunta päätti olla kuulematta aiheesta vakioasiantuntijaansa, eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandbergiä, jonka kanta asiaa kohtaan tiedettiin hyvin kriittiseksi.
Edellä kuvatut seikat ovat kansanedustajan mukaan faktoja.
– Kysymys siitä, ottivatko suuri valiokunta ja pääministeri (Sanna) Marin perustuslakivaliokunnan esittämät EU:n rahoitusratkaisuja koskevat oikeudelliset reunaehdot asianmukaisella tavalla huomioon, on arviointikysymys, johon en perustuslakivaliokunnan jäsenenä asian käsittelyn tässä vaiheessa voi ottaa kantaa.
– Yleisesti ottaen totean sen, että koko oikeusvaltioperiaatteen ytimessä on ajatus siitä, että on olemassa perustuslakeja ja valtiosääntöjä, jotka toimivat jarruna sille, etteivät hallitukset enemmistöilläänkään sentään voi tehdä aivan mitä tahansa. Marinin hallitus on oikeutetusti arvostellut sitä, että esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa tällaisia oikeusvaltiorakenteita on parlamentaarisilla enemmistöillä murrettu. Oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen on tärkeää sekä kansainvälisillä areenoilla että kotimaassa.
