Valko-Venäjän sunnuntaisten presidentinvaalien tulos on Ruotsin entisen pää- ja ulkoministerin Carl Bildtin mukaan ennalta selvä: niiden voittaja on maataan jo 26 vuotta autoritaarisin ottein hallinnut Aljaksandr Lukašenka.
Viimeisten kuukausien aikana Lukašenkan asema on kuitenkin monin tavoin järkkynyt. Yhä useampi valkovenäläinen tukee nyt avoimesti oppositioehdokkaita ja kaipaa vallan vaihtumista. Kremlissä kehitystä on seurattu ilmeisen huolestuneina.
– Venäjän näkökulmasta Valko-Venäjä on yhdeksän miljoonan kansalaisen väestöineen avainalue Venäjän läntisen Smolenskin ja Puolan rajalla sijaitsevan Brestin kaupunkien välillä. Sieltä tulivat niin (Ranskan keisari) Napoleonin kuin (Saksan johtaja Adolf) Hitlerin armeijat marssiessaan kohti Moskovaa, Bildt kirjoittaa amerikkalaislehti The Washington Postissa.
– Kremlissä on varmasti niitä, jotka näkevät etäisimmänkin näkymän maan demokraattiseen muutokseen johtavasta ”värivallankumouksesta” samankaltaisena uhkana, hän toteaa.
Vaikka Venäjän Vladimir Putinin ja Valko-Venäjän Aljaksandr Lukašenkan keskinäinen suhde on vaikuttanut lähinnä jäätävältä, Bildt uskoo Kremlin olevan valmis kehottamaan Lukašenkaa puolustamaan asemaansa väkivaltaisin ottein.
– (Venäjän johto) ei pidä Lukašenkasta eikä luota häneen, mutta pystyy silti rajoittamaan sitä, mitä hän voi tehdä. (Kreml) tietää, että hänen johtamansa Valko-Venäjä ei pysty merkittävästi tiivistämään suhdettaan Euroopan unioniin eikä Yhdysvaltoihin, Bildt huomauttaa.
Venäjällä sotilaallisia tavoitteita
Bildt varoittaa Venäjän nyt ahdistavan Valko-Venäjää entistä tiiviimpään suhteeseen. Presidentti Lukašenka on onnistunut menestyksellisesti jarruttamaan Kremlin ajamaa integraatiota, mutta hänen liikkumatilansa on Bildtin mukaan toistaiseksi vähäinen.
– Sotilaallisen läsnäolon lisääminen maassa sijoittuu Venäjän vaatimuslistalla korkealle, hän sanoo.
– Yhtenäistetty ilmapuolustusjärjestelmä on jo olemassa ja (valkovenäläisessä) lentotukikohdassa on jonkin verran venäläisiä koneita, mutta Moskova haluaa enemmän. Kun Yhdysvallat on vahvistamassa läsnäoloaan Puolassa, paine (Valko-Venäjää) kohtaan epäilemättä kasvaa, hän toteaa.
Vaikka Valko-Venäjän tilanne vaikuttaa juuri nyt synkältä, Bildt uskoo maan ennemmin tai myöhemmin vääjäämättä saavuttavan täyden riippumattomuuden Venäjästä, modernin talousjärjestelmän ja demokraattisen yhteiskuntamallin muiden Euroopan valtioiden tavoin.
– On syytä muistaa, että vuosisatojen ajan maa oli osa Puolan-Liettuan kansainyhteisöä, jonka perinteiden jäänteet elävät yhä. Hetki ei kenties ole vielä koittanut, mutta viime päivinä tulleet innostavat kuvat (uudistusmielisistä) mielenosoittajista kertovat selvästi siitä, mihin suuntaan nuoret ihmiset haluavat Valko-Venäjän kulkevan, sanoo Bildt.