Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn mukaan pahimmalta voidaan kuitenkin vielä välttyä, jos palkoissa joustetaan alaspäin.
– Alkuvuonna tehtyjen työehtosopimusten avaaminen ja palkkojen nollakorotukset olisivat myös työntekijöiden etu, toteaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen EVA Arviossa Kohtalokkaat korotukset.
Hänen mukaansa työttömyyden isku kohdistuu erityisesti nuoriin, joilla ei ole vielä vakiintunutta asemaa työmarkkinoilla.
– He eivät saa ensimmäistä työpaikkansa tai jatkoa määräaikaiselle työsuhteelleen. Niin näyttää jo käyneen, sillä palkkasumma on pudonnut lähinnä alle 30-vuotiailla, Kurronen toteaa.
Vuoden alussa sovittuja palkankorotuksia ensi vuodelle ei todennäköisesti laajasti saada Suomessa peruttua, jolloin työttömyys kasvaa. Kurronen ehdottaa ratkaisuksi paikallisen sopimisen ottamista osaksi hallituksen työllisyyspakettia.
– Paikallisesti voitaisiin sopia aiemmin sovittua alemmista palkoista esimerkiksi sillä ehdolla, että työpaikkoja säästyy, hän sanoo.
Mikäli Suomen vientikilpailukyky rapautuu, työttömyys voi jäädä globaalin suhdannetilanteen korjautuessakin koholle. Suomelle tärkeissä kilpailijamaissa Saksassa ja Ruotsissa neuvotteluja palkankorotuksista lykättiin keväällä, kun koronakriisi iski.
Kurrosen mukaan Ruotsissa neuvotteluja käydään lokakuussa ja jo nyt palkkojen nousu on hidastunut voimakkaasti.
EVAn syksyn 2019 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista pitää työpaikkaa oikeana paikkana palkankorotuksista sopimiseen. Noin kolmannes on sitä mieltä, että palkoista on paras sopia liittotasolla ja 14 prosenttia pitää valtakunnallista tupoa sopivimpana tapana.
– Vaikka palkankorotuksia vuodelle 2021 ei saataisi peruttua, monilla aloilla voitaisiin paikallisesti sopia liittotasoa alhaisemmista palkankorotuksista. Teknologiateollisuus voisi suurena vientialana näyttää esimerkkiä, Kurronen esittää.
