Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti tänään sarjan vaikutusarviointeja erilaisista keinoista liikenteen päästöjen vähentämiseen. Arvion perusteella tavoitetta liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä ei voida toteuttaa ilman useita eri toimenpiteitä.
Tavoitteita on arvion mukaan mahdotonta saavuttaa ilman ”fossiilisten polttoaineiden hinnoittelun muuttamista”. Tässä tehokkaimpina keinoina mainitaan tieliikenteen päästökauppa ja polttoaineverotus.
Arvioituja keinoja käydään tarkemmin läpi tästä löytyvässä ministeriön yhteenvetomuistiossa. Siellä avataan muun muassa, millaisista polttoaineiden hinnanmuutoksista puhutaan. Summat ovat kovia.
Polttoaineverotuksen osalta esitetään kahta vaihtoehtoa. Ensimmäisessä verotus nostettaisiin 100 euroon hiilidioksiditonnilta vuonna 2025 ja 150 euroon vuonna 2030. Pumppuhinnoissa tämän arvioidaan merkitsevän noin 5 prosentin nousua vuonna 2025 ja 13-15 prosentin nousua vuonna 2030 suhteessa perusuraan.
Rahassa korotukset tarkoittaisivat vuonna 2030 fossiilisille polttoaineille eli tavanomaiselle bensiinille ja dieselille noin 20 senttiä litralta. Bioperäisille polttoaineille korotus olisi 2-7 senttiä litralta.
Toisessa selvitetyssä vaihtoehdossa polttoainevero nostettaisiin 200 euroon hiilidioksiditonnilta vuonna 2030. Se tarkoittaisi peräti 34-40 sentin korotusta fossiilisten polttoaineiden litrahintoihin. Bioperäisten polttoaineiden pumppuhinnat nousisivat nekin 10-20 senttiä litralta.
Kustannukset nousevat
Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi selvitettyjen polttoaineverotuksen korotusten vaikutuksia tarkemmin tästä löytyvässä taulukossa.
Ensimmäisen vaihtoehdon korotuksen lasketaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä 0,5-0,6 megatonnia ja tuovan valtion kassaan parhaimmillaan 500 miljoonaa euroa lisää rahaa vuodessa. Toisessa vaihtoehdossa lisää veroja kerättäisiin jopa 800 miljoonaa euroa vuodessa.
Arviossa todetaan, että polttoaineen hinnannoususta koituvat haitat voitaisiin kompensoida pienituloisimmille kotitalouksille pienellä osuudella verojen koko tuottokertymästä. Asiaa selvittänyt Aalto yliopisto julkaisee parin viikon päästä yksityiskohtaisen ehdotuksen, joka sisältää tällaisen kompensaatiomekanismin.
Pienemmän korotuksen lasketaan vähentävän polttoaineen kysyntää 5-10 prosenttia, minkä arvioidaan vähentävän jonkin verran melu- ja ilmansaastehaittoja, kun ”joko teknologia tai suorite joustaa”. Rankemmilla korotuksilla polttoaineen kysynnän arvioidaan vähentyvän 10-20 prosenttia. Tarkkoja määrällisiä arvioita vaikutuksista ei ole.
Liikenne- ja viestintäministeriön arviossa kerrotaan myös muun muassa, että arvioissa huomioidut veronkorotukset nostaisivat elinkeinoelämän kustannuksia ja osaltaan heikentäisivät suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä.
Ministeriön mukaan dieselin veronalennuksen poistosta tehty tutkimus osoittaa kuitenkin, että merkittäväkin polttoainekustannusten nousu nostaa elinkeinoelämän kustannuksia kohtuullisesti.
Kilpailukykyvaikutuksen kerrotaan myös olevan riippuvainen keskeisten kilpailijamaiden polttoaineiden verotusta koskevista ratkaisuista.
