Koronaviruksen infektiokuolleisuus on rikkaimmissa maissa noin yhden prosentin luokkaa. Köyhissä maissa infektiokuolleisuuden arvioidaan kuitenkin olevan vain noin 0,23 prosentin luokkaa. Syynä on väestön ikärakenne.
Luvut ilmenevät Imperial College Londonin tutkimuksesta. Siinä käytiin läpi 175 tutkimusta ja keskityttiin kymmeneen väestön vasta-ainetutkimukseen. Tutkijat pyrkivät luomaan tarkasteluun mallin, joka ei kärsi aiempien kuolleisuuslaskelmien epätarkkuuksista. Tutkimuksessa muun muassa otettiin huomioon vasta-aineiden häviäminen sairastuneiden verestä ajan myötä.
Siinä missä tapauskuolleisuus lasketaan raportoiduista koronatartunnoista, käsittää infektiokuolleisuus kaikki tapaukset. Siihen arvioidaan siis mukaan myös toteamatta jääneet koronatartunnat.
Brittitutkijoiden mukaan kuolleisuus ikäryhmittäin seuraa kaavaa. Infektiokuolleisuuden havaittiin tutkimuksessa kaksinkertaistuvan noin kahdeksan vuoden välein.
Tutkimus vahvistaa jo aiemmin tiedetyn. Koronavirus ei ole nuorille kovinkaan vaarallinen, mutta riski kuolla tautiin nousee suureksi ikääntyneiden potilaiden kohdalla.
Tutkijoiden tekemien arvioiden mukaan riski menehtyä koronavirukseen on alle 40-vuotiaiden kohdalla varsin matala. 50-60-vuotiailla riski nousee kuitenkin noin 0,4-0,6 prosentin tasolle. 60-80-vuotiailla kuoleman riski on jo yhden ja yli kolmen prosentin välillä.
Yli 80-vuotiaiden riski kuolla virukseen on vielä merkittävästi suurempi. 80-84-vuotiailla kuolleisuudeksi lasketaan yli viisi prosenttia ja 85-89-vuotiailla yli kahdeksan prosenttia. Yli 90-vuotiaiden potilaiden kuolleisuus on arviolta yli 16 prosenttia.
– Vaikka iäkkäät ovat selvästi suurimmassa riskissä kuolla koronavirukseen, on keski-ikäistenkin riski silti korkea. Arviomme mukaan esimerkiksi yksi 260:sta 50-55-vuotiaasta tartunnan saaneesta menehtyy, tutkimuksessa mukana ollut tohtori Lucy Okell Imperial College Londonista kommentoi.
