Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa ei tämän hetken tiedon valossa esiintynyt ulkoista vaali- tai demokratiahäirintää, vaikka turvallisuusviranomaiset siitä painokkaasti etukäteen varoittivat, toteaa Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll.
– Pelättyjä kyberhyökkäyksiä vaalijärjestelmiin tai mittavia Yhdysvaltojen ulkopuolelta toteutettuja väärän tiedon levittämiskampanjoita ei koettu. Tätä on pidettävä hyvänä asiana, Limnéll kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan.
Hänen mukaansa keskeisimpinä vaalihäirinnän ennaltaehkäisytoimina oli kaksi asiaa.
– Ensinnäkin itse vaalijärjestelmän suojaamisen parantaminen, jossa korostui teknisten suojaustoimien lisäksi merkittävästi aiempaa tiiviimpi yhteistyö sekä viranomaisten kesken että sosiaalisen median yhtiöiden kanssa.
– Toiseksi Yhdysvaltojen uusi aggressiivisempi kyberstrategia näyttää toimivan. Siinä ollaan valmiita tekemään kyberiskuja jo ennalta mahdollisiin häiritsijöihin ja tuomaan nämä asiat julkisuuteen. Lisäksi Yhdysvallat on rakentanut tietoista pelotetta periaatteella ”jos häiritset vaalejamme, iskemme varmuudella takaisin.”
Limnéllin mukaan merkittävin vaalihäirintä tulikin näissä vaaleissa Yhdysvaltojen sisältä ja itse tuotettuna.
– Vaalien tulosta ja rehellisyyttä kyseenalaistettiin ”omin voimin”, erityisesti presidentti Donald Trumpin vaalivilppisyytökset nakersivat demokratiaa. Kansa on vaalien jälkeen yhä jakaantuneempi. Demokratian korjaustoimet kestävät kauan. Tästä emme saa Suomessa ottaa oppia, Limnéll toteaa.
Valhe leviää virusta nopeammin
Propagandaa ja ihmismieliin vaikuttamista on esiintynyt läpi historian, mutta teknologia on sosiaalisine medioineen, algoritmeineen ja nettiriippuvuuksineen tuonut tähän aivan uudenlaisen ulottuvuuden.
– Ja merkitys kasvaa nyt lähes eksponentiaalisesti. Kun tällä hetkellä iloitsemme positiivisista koronarokotteen uutisista, kiihtyy maailmalla taistelu rokotteeseen liittyvistä mielikuvista. Mihin rokotteeseen voi luottaa ja miksi? Eri tahoilla on erilaisia motivaatioita vaikuttaa näihin mielikuvakamppailuihin ja myös tarkoituksella lisätä yleistä hämmennystä, Limnéll kirjoittaa.
Hän korostaa, että kyse on merkityksellisestä asiasta.
– Valheen virus leviää huomattavasti biologista virusta nopeammin. Tutkimuksien mukaan jo nyt satoja, jollei tuhansia, ihmisiä on kuollut uskottuaan väärään tietoon koronan parannuskeinoista. Käynnissä onkin ennennäkemätön kamppailu koronatietoon liittyvistä mielikuvista, jossa disinformaatio ihmeparannuskeinoista lisääntyy ja salaliittoteorioille pyritään saamaan yhä suurempaa näkyvyyttä.
Suomen oltava määrätietoinen
Kybertaistelut ihmisten mielistä saavat myös valtiot puolustautumaan uusin tavoin. Iso-Britannian tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu GCHQ kertoi tällä viikolla julkisesti aloittaneensa hyökkäykselliset kyberoperaatiot estääkseen vihamielisten valtioiden levittämää rokotevastaista propagandaa.
Toimilla on Limnéllin mukaan maailmanlaajuinen vaikutuksensa.
– On selvää, että kovenevat taistelut ihmisten mielistä koskettavat myös Suomea ja suomalaisia. Eduskunnassa parhaillaan käsiteltävässä olevassa Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että ”toimintaympäristön muuttuminen korostaa tarvetta informaatiopuolustuksen eli väärän tiedon oikaisemisen ja tiedon eheyden varmistamisen laaja-alaiselle kehittämiselle”.
– Linjaus on tärkeä, sillä tässä(kin) puolustuksessa Suomen on oltava vahva ja määrätietoinen.
