Kauppakamarien jäsenyritykset vaativat, että Suomeen on saatava kansallinen ja monikielinen rokotustodistus.
Tavoitteena on, että yritysten matkatyötä tekevät työntekijät pääsisivät sen turvin matkustamaan ulkomaille pandemiatilanteen helpottaessa. Kyselyyn vastanneet yritykset pitävät tärkeänä, että työterveyshuolto otetaan mukaan järjestämään rokotuksia ja että rokotuksista aiheutuvat kustannukset korvataan täysimääräisesti.
– Koronan jälkeisiä markkinoita jaetaan maailmalla jo nyt. Suomi häviää kilpailussa markkinaosuuksista, jos suomalaisten yritysten työntekijät eivät pysty matkustamaan ulkomaille heti ensimmäisten joukossa tekemään kauppasopimuksia, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi toteaa tiedotteessa.
Hän pitää todennäköisenä, että rokotustodistus tulee olemaan pakollinen tai asioita jouduttava asiakirja eri puolilla maailmaa, kun matkustaminen rajojen yli on jälleen mahdollista.
– On vaara, että Suomi häviää tämän kilpajuoksun, jollei toimita välittömästi. Viranomaisten pitää nyt pikaisesti valmistella kansainväliset kriteerit täyttävä todistus. OmaKannasta tulostettu suomenkielinen paperi ei riitä kansainvälisillä lentokentillä tai rajanylityspaikoilla, Romakkaniemi huomauttaa.
Rokotusvuoro voisi määräytyä työperusteisesti
Kyselyyn vastasi yli 3000 kauppakamarien jäsenyritystä. Yrityksistä 75 prosenttia kertoi pitävänsä kansainväliset kriteerit täyttävää rokotustodistusta välttämättömänä. Vastanneista 85 prosenttia oli sitä mieltä, että työterveyshuollon järjestämistä rokotuksista pitää saada täysimääräinen korvaus.
– Hienoa, että hallitus teki periaatepäätöksen työterveyshuollon mukaan ottamisesta rokotusten järjestämiseen. Näin rokotukset saadaan hoidettua ripeästi. Päätös jää kuitenkin torsoksi, ellei korvaus työterveyshuollon tekemistä rokotuksista ole täysimääräinen, Juho Romakkaniemi toteaa.
Vastaajista 43 prosenttia toivoi rokotusjärjestyksen määräytyvän työperusteisesti, kun riskiryhmät ja terveydenhuollon ammattilaiset on saatu suojattua. Esimerkiksi asiakaspalvelijoiden, kuten kauppojen kassahenkilökunnan, ravintolatyöntekijöiden ja bussikuskien pitäisi olla monien mielestä vuorossa ensimmäisinä. Tämän jälkeen rokotettaisiin opettajat ja päiväkotien henkilöstö sekä työkseen ulkomailla tai kotimaassa matkustavat.
– Säästämme henkiä ja avaamme taloutta nopeammin, jos rokotamme nyt valittujen riskiryhmien jälkeenkin priorisoiden niitä, jotka liikkuvat ja ovat ihmisten kanssa kontaktissa eniten. Tähän tarvitaan tarkentavaa kansallista ohjeistusta, Romakkaniemi jatkaa.
