Ranskalla on Euroopan mittakaavassa huomattavan vahvat asevoimat, joiden on määrä kyetä toimimaan kaikenlaisissa sotilaallisissa konflikteissa ja myös käymään tavanomaista korkean intensiteetin sotaa tarvittaessa myös itsenäisesti, ilman liittolaistensa apua.
Tätä ilmentävät muun muassa ydinaseet, vankka interventiokyky, mittava puolustusteollisuus sekä sitoutuminen Naton edellyttämään sotilasmenojen vähintään kahden prosentin bkt-tasoon.
– Kuten kaikki Länsi-Euroopan asevoimat, myös Ranskan asevoimat ovat merkittävästi supistaneet joukkorakennettaan. Maan kaikki kolme puolustushaaraa, jotka ovat vuonna 1996 lakkautetun asevelvollisuuden jälkeen täysin ammattimaisia, ovat vahvuudeltaan alle puolet kylmän sodan päättymisen aikaisesta tasosta. Supistukset ovat vääjäämättä heijastuneet myös suorituskykyyn, Randin tuoreessa raportissa todetaan.
Strategisten priorisointiensa ansiosta Ranskan asevoimilla on kuitenkin raportin mukaan edelleen käytössään eurooppalaisittain poikkeuksellisen laaja suorituskykyjen kirjo, mikä tarpeen vaatiessa mahdollistaisi Ranskan osallistumisen Itä-Euroopassa käytävään sotaan osana Yhdysvaltain johtamaa liittoumaa. Tietyillä osa-alueilla maalla voisi olla erityisen paljon annettavaa.
– Niihin kuuluvat raskaat maajoukot ja tykistö sekä erikoisjoukot. Ranskalla on kokemusta eri puolustushaarojen yhteisoperaatioista, mitä konfliktissa Venäjää vastaan epäilemättä tarvittaisiin, raportissa arvioidaan.
Mahdollisessa lännen ja Venäjän välisessä sodassa Ranskan todelliset toimintaedellytykset jäisivät raportin mukaan silti rajallisiksi.
– Maan asevoimilla on ylipäätään niukasti syvyyttä, eivätkä ne kykenisi pitkäkestoiseen sotaretkeen. On myös todennäköistä, että osaa niiden suorituskyvyistä ei irrotettaisi muista meneillään olevista operaatioista. Ranskalaiset pystyvät hallitsemaan [Länsi-Afrikassa toteutettavan] operaatio Barkhanen kaltaisia matalan intensiteetin konflikteja pitkäänkin, mutta heidän edellytyksensä käydä korkean intensiteetin taisteluja pitkäkestoisesti on vähemmän selvää, raportin laatijat päättelevät.
Jotta Ranska saavuttaisi nykyistä paremman kyvyn käydä tarvittaessa laajamittaista sotaa Venäjää vastaan, he kehottavat maata lisäämään yhteistyötään USA:n kanssa muun muassa elektronisen sodankäynnin, vastatykistötoiminnan ja integroitujen ilmapuolustusjärjestelmien kehittämisessä.
