Pääministeri Sanna Marin (sd.) linjaa, että työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä nykyisestä.
– On selvää, että työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä nykyisestä, jotta voimme vastata tulevaisuuden työvoimatarpeisiin väestön ikääntyessä, Sanna Marin sanoi SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa pitämässään poliittisessa tilannekatsauksessa.
Hänen mukaansa painopisteen on oltava työvoimapulasta kärsivillä aloilla sekä TKI-toiminnan kasvualojen kannalta tärkeissä erityisosaajissa, opiskelijoissa ja tutkijoissa.
Marinin mukaan avainkysymyksiä ovat lupaprosessien toimivuus, ulkomaisten opiskelijoiden työllistyminen sekä ulkomaalaisten työntekijöiden perheenjäsenten työllistyminen.
Saatavuusharkinnasta luopuminen ei ole pöydällä
Verkkouutiset kysyi Marinilta, onko SDP valmis työvoiman saatavuusharkinnan poistamiseen.
– Hallitusohjelmaan ei sisälly saatavuusharkinnasta luopumista. Se ei ole meidän työpöydällämme, Marin vastasi.
Marinin mukaan työperäistä maahanmuuttoa ”pyritään edistämään usein eri keinoin” ja työtä tehdään sekä työ- ja elinkeinoministeriössä että muissa ministeriöissä.
– Kyse on tässäkin talouskasvusta ja siitä, että Suomessa on osaavia tekijöitä tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy.
Marinin mukaan samaan aikaan, kun työperäistä maahanmuuttoa lisätään, on varmistettava, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta on tehokasta ja aukotonta.
– Hyväksikäyttö on tunnistettava ilmiöksi, johon on puututtava nykyistä tiukemmalla otteella, Marin sanoi.
Korkeakoulujen sisäänottoa kasvatettava merkittävästi
Pääministeri linjasi myös tavoitteeksi, että 50 prosenttia nuorista olisi korkeakoulutettuja vuonna 2030.
– Tavoitteiseen pääseminen edellyttää myös riittäviä, jopa radikaaleja toimia, Marin sanoi.
Hänen mukaansa tavoitteena on, että joka toinen nuori valmistuu vähintään kandiksi. Silloin on varmistettava, että 60–70 prosenttia ikäluokasta aloittaa ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opinnoissa. Nyt vastaava luku on reilusti alle 50 prosenttia.
– Käytännössä tämä tarkoittaa ja vaatii sisäänoton merkittävää kasvattamissa. Opetusta on samalla lisättävä ja varmistettava nuorten hyvinvointi ja innostus opintoihin.
Viidenkymmenen prosentin korkeakoulutustavoite on Marin mukaan vasta välitavoite. Esimerkiksi Etelä-Koreassa jo kymmenen vuotta sitten 70 prosenttia nuorista ikäluokista suoritti korkeakoulututkinnon.
Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttää Marinin mukaan myös läpi työelämän jatkuvaa osaamisen kehittämistä.
– Jokaisen suomalaisen tulee voida päivittää osaamistaan työelämän muuttuvia tarpeita vastaavasti. Jatkuvalla osaamisen kehittämisellä parannetaan ihmisten mahdollisuuksia siirtyä työtehtävästä toiseen ja vähennetään riskiä ajautua työmarkkinoiden ulkopuolelle, Marin sanoi.
