Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja ja kolmen eri hallituksen ministeri Ilkka Kanerva (kok.) sanoo Markku Jokisipilän uutuuskirjassa Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla (Otava), että perussuomalaiset näyttävät vakiintuvan pysyväksi tekijäksi poliittiseen kulttuuriimme.
– Jotkut vielä silloin 2011 katsoivat, että veden virtaama ennen pitkää palautuisi entisiin uomiinsa, kolmen suuren trio saavuttaisi takaisin vakiintuneen asemansa ja kannatus palautuisi, Ilkka Kanerva muistelee.
Kanerva alleviivaa pystyvänsä tulemaan erinomaisesti toimeen perussuomalaisten kanssa ja kieltäytyvänsä heidän mollaamisestaan. Toisaalta hän katsoo PS:n ”nousevan samanlaisesta jäsentymättömästä yleistyytymättömyyden maaperästä kuin Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja Brexit-äänestyksen tulos”.
Ilkka Kanervan mukaan ”persuissa on ehdottomasti valistunutta ja henkisesti kestävää väkeä”. Hän mainitsee esimerkkinä Ville Tavion, joka ”ei ole mikään jääräpää”. Sakari Puiston Kanerva ottaisi kirjan mukaan koska tahansa kokoomuksenkin eduskuntaryhmään ja pilke silmäkulmassa jatkaa myös, että Riikka Purra olisi tilanteen tullessa ”urheilutermein huomattavankin siirtosumman arvoinen”.
Fasistiksi tai natsiksi nimittelystä Kanerva sanoo, että hän tuntee Euroopan historiaa riittävästi ymmärtääkseen olla käyttämättä tällaisia termejä kenestäkään suomalaisesta kansanedustajasta.
Toinen veteraanikansanedustaja Ben Zyskowicz toteaa teoksessa, että hänen sukupolvelleen politiikan ruisleipää olivat perinteiselle vasemmisto–oikeisto-akselille sijoittuvat kysymykset kuten suhtautuminen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään sekä talouspolitiikka.
Sitä on Zyskowiczin mielestä noussut haastamaan kulttuurinen akseli. Agendalla on sukupuolivähemmistöjen oikeuksien ja intersektionaalisen feminismin kaltaisia uudentyyppisiä asioita.
– Jos nämä ovat niitä kaikkein keskeisimpiä kysymyksiä politiikassa, selkeimpinä valintoina äänestäjille erottuvat vihreät ja perussuomalaiset, jotka ovat näissä kysymyksissä varsin yhtenäisiä, Ben Zyskowicz sanoo kirjassa.
Ben Zyskowicz mukaan perussuomalaisia jopa demonisoidaan julkisessa keskustelussa. Hän ei pidä puoluetta äärioikeistolaisena, demokratiaa halveksuvana eikä rasistisenakaan, fasistisesta puhumattakaan, vaikka näkeekin ”puolueen liepeillä ja laidoilla olevan hyvinkin äärimmäistä ajattelua”.
Zyskowiczin mukaan menneet ovat muodostuneet Jussi Halla-aholle rasitteeksi, ja Zyskowicz myöntää pitävänsä itsekin joitain hänen ajatuksiaan arveluttavina.
– Minä pidän häntä henkilönä hyvin älykkäänä ja puoluejohtajana taitavana, Ben Zyskowicz luonnehtii.
Halla-aho muutti Zyskowiczin mukaan taitavasti linjaa talousoikeistolaisempaan suuntaan.
– Tästä on seurannut kokoomukselle jonkin verran vaikeuksia, kun useampikin puolueen entinen äänestäjä on löytänyt uuden poliittisen kotinsa perussuomalaisista.
Riikka Purra on Zyskowiczille kävelevä todiste yllättävästäkin moni-ilmeisyydestä.
– Hän on puolueelle mahtava voimavara: hänellä on suorastaan vihertäviä elämäntapoja, hän on nainen ja fiksu, jotain aivan muuta kuin jotkut heidän äijänsä, Zyskowicz luonnehtii.
Hän tosin arvelee, että osalle perussuomalaisia Purra on ”liian nainen ja liian vihreä”.
LUE MYÖS:
Seppo Tiitisen hurja lausunto: Hän on pelottavin politiikassa tapaamani hahmo