Koronaviruksen aiheuttama sairaalahoidon tarve on pysynyt viime viikkoina melko tasaisena rokotuskattavuuden noususta huolimatta. Tuoreimman ilmoituksen mukaan sairaalahoidossa on 126 koronaviruspotilasta, joista tehohoidossa on 25 henkilöä.
Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Pasi Pohjola sanoi torstaina tiedotustilaisuudessa, että tehohoidon tarve näyttää pysyvän melko suurena. Viime viikolla alkoi 18 uutta koronapotilaiden tehohoitojaksoa, joista aiempaa suurempi osa oli HUS-alueella.
HUSin infektioylilääkäri Asko Järvinen huomauttaa, että sairaalapotilaiden määrä on ollut varsin vakaa elokuun alkupuolelta lähtien. Siihen vaikuttaa ennen kaikkea rokottamattomien määrä.
– Jos rokotuskattavuus ei nouse, etenkin yli 50-vuotiaiden ja myös yli 30-vuotiaiden osalta, tulemme näkemään vastaavan määrän potilaita koko syksyn ja osin talven ajan, Asko Järvinen sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa tartuntamäärät vaikuttavat todella laskeneen viime viikkojen aikana, vaikka osa tapauksista voi jäädä tilastoimatta vähentyneen virustestauksen myötä. Positiivisten näytteiden osuus on noussut, mutta jätevesiseurannassa virusmäärät ovat laskeneet.
– Tartuntamääriä ei enää voi verrata aiempiin, koska testausohjeet ovat muuttuneet. Toisaalta tartuntojen merkitys ei myöskään ole enää entinen, koska lähes koko aikuisväestöllä on ollut mahdollisuus saada rokotussuoja vaikeaa tautia vastaan. Siten tapausmäärien kehitys ei enää saisi samalla tavalla ohjata toimenpiteitä, kuten rajoitusten tarvetta, Järvinen toteaa.
Ravintolarajoitukset voivat hidastaa tapausmäärien nousua
Yleisötilaisuuksia ja kokoontumisia koskevat rajoitukset puretaan Suomessa perjantaina. Ravintolarajoitukset pysyvät sen sijaan voimassa todennäköisesti lokakuun loppuun tai marraskuun alkuun, jolloin yli 12-vuotiaiden rokotuskattavuuden arvioidaan nousevan yli 80 prosenttiin.
Ylilääkäri näkee niiden jatkamisen lyhyellä aikavälillä loogisena, sillä ne kohdentuvat voimakkaimmin nuorempaan aikuisväestöön, jonka rokotuskattavuus on tällä hetkellä pienin.
– Ravintolarajoitukset ovat todennäköisimmin olleet myös tehokkaimpia uusia tartuntoja ehkäiseviä, ja monien muiden rajoitustoimenpiteiden suoraa tehoa on hankala arvioida. Etenkin yöelämän vapautumisella olisi todennäköisesti tartuntamääriä lyhyellä aikavälillä lisäävä vaikutus, Asko Järvinen sanoo.
Hänen mukaansa nuoremman ikäryhmän rokotuskattavuuden nousu mahdollistaisi rajoitusten purkamisen.
– Kun rokotuskattavuuden maksimi on saavutettu, en näe enää perustelua rajoitusten jatkamiselle, koska tilanne ei jatkossa vuosien mittaan muuttuisi. Eli selkeää uutta ajankohtaa tai perustelua, milloin rajoitukset voisi sitten myöhemmin purkaa, ei ole näköpiirissä, Järvinen pohtii.
