Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen vaatii arvokeskustelua siitä, miten yhteiskunnan tulisi suojella niitä, jotka eivät ole halunneet ottaa koronarokotusta. Järvistä ei yllätä tartuntamäärien nousu, koska ihmisten kontaktit ovat lisääntyneet rajoitusten purkamisen myötä.
Samaan aikaan rokotuskattavuus ei ole vielä riittävällä tasolla, mikä kuormittaa jo sairaalahoitoa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä oli tiistaina koronan takia sairaalahoidossa kaikkiaan 41 ihmistä, joista 11 tehohoidossa.
– Voidaan sanoa, että koronan vuoksi sairaalahoitoon joutuneet ovat käytännössä rokottamattomia, Asko Järvinen toteaa Verkkouutisille.
Järvinen ei lämpene rajoitusten paluun tielle, mikäli koronatilanne Suomessa pahenee:
– Silloin olemme tilanteessa, jossa rajoitamme suuren osan ihmisistä elämää sen takia, että suojaamme heitä, jotka eivät ole rokotusta ottaneet. Se on arvovalinta, jota yhteiskunnassa täytyy pohtia.
Järvinen korostaa, että jos rajoituksiin mentäisiin, niitä pitäisi jatkaa vielä pitkään.
– Kyse ei ole viikoista tai kuukausista, vaan todennäköisesti ennemminkin vuosista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yli 70 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä suomalaisista on saanut nyt täyden rokotussarjan.
Viime aikoina koronavirustesteihin hakeutuneiden määrä on puolittunut. Samalla positiivisten koronatulosten osuus on noussut.
– Tämä oli oletettavissa. Ne, joilla todennäköisemmin on tartunta, hakeutuvat nyt testeihin. Toisaalta tämä tarkoittaa myös sitä, että isompi osa mahdollisista tartunnoista jää pimentoon. Oikea tartuntaluku voi olla vielä vähän isompi.
Asko Järvisen mukaan Suomessa on varauduttava siihen, että koronapotilaat kuormittavat sairaanhoitoa vielä pitkään:
– Olen laskenut, että meillä on yli 60 000 sairaalahoitojaksoa vielä Suomeen tulossa, ellei rokotusmääriä saada nostettua.
Jokaisella vastuu itsensä suojaamisesta
Järvisen mukaan kyseiset sairaalahoitojaksot tulisivat ajoittumaan todennäköisesti useille vuosille, koska koronavirus ei yhteiskunnastamme poistu. Yli 60-vuotiaistakin rokottamattomista sairaalahoitoon joutuu arviolta 15 prosenttia.
– Olemme siirtymässä koronan osalta siitä, että yhteiskunta suojaa siihen vaiheeseen, jossa jokaisella on vastuu itsensä suojaamisesta. Se on ainoa vaihtoehto, jos emme halua elää erinäköisten rajoitusten kanssa loppuelämäämme. Tämä virushan ei ole tukahdutettavissa, nyt se on Uudessa-Seelannissakin todettu.
Järvinen toivoo arvokeskustelua siitä, miten yhteiskunnan pitäisi suojella niitä, jotka rokotuksia eivät ole halunneet ottaa. Vastaukset eivät ole välttämättä yksinkertaisia:
– Sellainenkin tilanne saattaa tulla eteen, jossa rokottamattomien sairastuminen johtaa siihen, että joudumme rajoittamaan kaikkien elämää, jos tämä vaarantaa muiden tautien hoidon.
Järvinen on jo nyt huolissaan sairaanhoidon kapasiteetista:
– Jos rokottamattomia on näin paljon, ennen kaikkea tehohoitopaikoista voi tulla pulaa, jolloin muiden tautien hoito kärsii. Isoja leikkauksia voidaan joutua perumaan, mutta onnettomuuden takia tehohoitoa tarvitsevaa tai vaikeakuntoista koronapotilasta ei voida käännyttää pois.
Järvinen uskoo, että koronavirus jää pyörimään kausi-influenssan tapaiseksi virukseksi, jolta voidaan suojautua rokotuksilla.
– Koronavirukset pyrkivät esiintymään voimakkaammin talvikuukausina. Kun olemme menossa kohti marraskuuta ja tavallisten koronavirusten esiintyminen ja tartuttavuus kasvavat, rokottamattomilla ihmisillä on kyllä kova talvi edessä.
