Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan eduskunnan käsiteltävänä oleva D-viisumi saattaa olla ensiaskel kohti työnhakuviisumia, jota Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA esittää.
– Uutta siinä on se, että kun olet saanut oleskeluluvasta tiedon ulkomailla, niin saat tulla jo siinä vaiheessa Suomeen. Ei tarvitse olla virallista korttia olemassa. Tämä alkaa vähitellen nopeuttaa eri ryhmien tänne tulemista, Maria Ohisalo kuvaili D-viisumia EVAn järjestämässä webinaarissa tänään tiistaina.
Ohisalo sanoi, että D-viisumi kohdennetaan ensiksi erityisosaajille, kuten startup-yrittäjille, ja myöhemmin sitä laajennetaan opiskelijoihin.
Kokoomuksen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Elina Valtosen mielestä on kummallista, että vihreät eivät saa sen enempää aikaiseksi pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksessa.
– Maria hei, teillä on ollut ulkoministerin ja sisäministerin salkku kaksi ja puoli vuotta. Miten voi olla, että te teette tällaisen Mikki Hiiri -kokoisen muutoksen tässä vaiheessa kautta? Ette saa varmaan enää mitään muuta aikaiseksi. Onko tämä paras mihin te kykenette, Valtonen tylytti Ohisaloa EVAn webinaarissa.
Valtosen mukaan D-viisumi nopeuttaa prosessia vain muutamalla viikolla siinä vaiheessa, kun hakija odottaa lähtömaassa oleskelulupakorttia. Hänen mielestään olisi parempi, että D-viisumin saisi jo siinä vaiheessa, kun oleskelulupaprosessi on käynnissä, jolloin se aidosti nopeuttaisi prosessia.
– Tämä ei tietenkään ole ainoa keino, jonka hallitus on tehnyt, Ohisalo vastasi.
Ohisalo totesi, että tällä hallituskaudella työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät asiat on siirretty sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön.
– D-viisumista olen keskustellut entisten sisäministerien kanssa teidän puolueesta (kokoomuksesta), ja he ovat yrittäneet puskea tätä eteenpäin siinä onnistumatta, Ohisalo sanoi.
Työnhakuviisumista perustuslaillinen selvitys
EVAn toiminnanjohtaja Emilia Kullas ihmetteli, miksi vain startup-työntekijöiden Suomeen tuloa helpotetaan, kun pulaa on myös varhaiskasvatuksen hoitajista ja muista hoiva-alan työntekijöistä.
EVAn ekonomisti Sanna Kurronen ja konsultti Jussi Pyykkönen ehdottavat uutta työnhakuviisumia, jolla Suomeen voisi tulla puoleksi vuodeksi etsimään töitä ja jos työpaikka löytyy, työntekijä saisi oleskeluluvan.
Käytännössä työnhakuviisumi tarkoittaisi tarvehankinnan ”heittämistä romukoppaan”. Työnhakuviisumi mahdollistaisi työn hakemisen ja tekemisen sekä yritystoiminnan käynnistämisen, mutta se ei oikeuttaisi sosiaaliturvaan.
Maria Ohisalon mielestä EVAn esittämä työnhakuviisumi on hyvä ajatus, ja se voisi olla D-viisumista seuraava askel eteenpäin.
– Olisin valmis tarveharkinnan lievennyksiin, poistamiseen ehkä. Se nyt ei välttämättä ole hallituksen yleinen linja, Ohisalo sanoi.
Ohisalon mielestä olisi hyvä saada lisäselvitys siitä, miten työnhakuviisumi istuisi Suomen perustuslakiin, sillä sosiaaliturva perustuu Suomessa asumiseen.
”Kuulostaa aika kovalta ja kylmältä”
Elina Valtonen sanoi kokoomuksen kannattavan työvoiman tarvehankinnasta luopumista ja painopisteen siirtämistä jälkivalvontaan.
Valtosen mielestä EVAn ehdotus uudesta työnhakuviisumista, joka ei oikeuttaisi ollenkaan sosiaaliturvaan, kuulostaa kuitenkin ”aika kovalta menetelmältä”.
– Jos ihminen tulee tänne ja hänellä esimerkiksi ei ole oikeutta terveydenhuoltoon, kuulostaa aika kylmältä, Valtonen sanoi.
Valtonen sanoi kokoomuksen esittäneen kesällä, että silloin kun oleskelulupaprosessi on käynnissä, henkilöllä ei olisi oikeutta täyteen sosiaaliturvaan, vaan asumisperusteinen sosiaaliturva tulisi vasta pysyvän oleskeluluvan mukana.
Valtonen suhtautui varauksella EVAn esittämään työnhakuviisumiin ja pelkäsi, että siitä tulisi ”tarveharkinta kakkonen”.
– Mitä jos vain tehostettaisiin prosessia niin, että ihmiset saavat tulla ja jos on työpaikka valmiina, niin tänne vaan, Valtonen sanoi.
Mitä pahaa teknologiateollisuus on tehnyt?
EVAn ehdotuksen takana oleva konsultti Jussi Pyykkönen sanoi ajattelevansa, että se on kylmempää kyytiä, jos ihmisten ei anneta tulla Suomeen tavoittelemaan hyvinvointia.
– Nyt on hyvä ymmärtää, mitkä ovat viisumin ja oleskeluluvan erot, Pyykkönen sanoi.
Kun oleskeluluvan saa, henkilö pääsee Pyykkösen mukaan asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin.
– Viisumia voi ajatella vaikka turistiviisumin kautta. Kun saat turistiviisumin ja lähdet matkalle, sinun kannattaa ottaa vakuutus, Pyykkönen totesi.
Työnhakuviisumi toimisi siten, että kun ihmisellä on automaation kautta todettu koulutus, osaaminen tai työhistoria, hän pystyy lähtemään Suomeen hakemaan työtä tai käynnistämään yritystoimintaa.
– Silloin täytyy edellyttää ja lähteä myös siitä, että ihmiset vakuuttavat itsensä. Jos jotain sattuu, sinulla on vakuutus, jonka kautta pääset terveydenhoidon piiriin, Pyykkönen sanoi.
Työnhakuviisumissa ajatuksena on, että kun henkilö työllistyy, hänen kannattaa käynnistää oleskelulupaprosessi. Pyykkösen mukaan työnhakuviisumi nopeuttaisi oleskelulupien käsittelyä merkittävästi, kun ihminen olisi jo Suomessa ja tulorekisteristä voitaisiin katsoa, että hän maksaa veroja Suomeen ja näin lupakäytäntöä voitaisiin automatisoida.
EVAn ekonomisti Sanna Kurronen lisäsi, että Suomessa on jo maataloudessa ja matkailualalla mahdollista kausityö viisumilla, joka ei Kurrosen käsityksen mukaan oikeuta sosiaaliturvaan.
– Tämä järjestelmä (työnhakuviisumi) ei ole kauhean kaukana siitä, mitä meillä nyt jo on rajatussa määrin, Kurronen sanoi.
– Joku voisi kysyä, että kun maataloudelle tämä suodaan, mitä pahaa teknologiateollisuus on tehnyt, kun he eivät saa vastaavaa käytäntöä, Pyykkönen heitti.
