Hoitajapulaan etsitään nyt ratkaisuja hallituksen työryhmässä, jossa mukana ovat keskeiset työmarkkinajärjestöt kuten Hyvinvointiala HALI ry. Hyvä niin. Pula työvoimasta on päässyt jo liian pahaksi, ja toimia uuden työvoiman saamiseksi tarvitaan nopeasti.
Mitkä ovat syyt vaikeaan tilanteeseen? Yksi on se, että työnantajille on annettu liian kapeat mahdollisuudet toimia. Lainsäädäntö luo perustan, mutta valvontaviranomaiset tulkitsevat yksityissektorilla lakia ylitiukasti ja vaikeuttavat järkeviä toimintamalleja.
Kenties selvin esimerkki tästä on vaikeus hyödyntää hoiva-avustajia. Tiesitkö, että Suomessa on olemassa sellainen ammattiryhmä kuin hoiva-avustajat? Heitä alettiin kouluttaa muutama vuosi sitten, jotta alalle saadaan tarpeellista lisätyövoimaa. Hoiva-avustajan koulutus sisältää osan lähihoitajakoulutuksesta ja kestää vuoden. Heillä on pätevyys hoivatyöhön lääkehoitoa lukuun ottamatta. Hoiva-avustaja ei myöskään saa työskennellä vuorossa yksin. Nämä ovat ainoat lain antamat rajoitukset. Heidät lasketaan mukaan hoivamitoitukseen.
Työnantajat ottivat mielissään vastaan uuden ammattiryhmän ja heidän tuomansa osaamisen. Mutta miten kävikään? Valvovat viranomaiset, siis Avit ja Valvira, rajoittavat yritysten ja järjestöjen mahdollisuuksia käyttää heitä työvoimana. Niiden tulkintojen mukaan hoiva-avustajia saa olla vain noin 10 prosenttia työvoimasta, siis yksi kymmenestä hoitajasta. Loppujen tulee olla lähihoitajia tai AMK-tason sairaanhoitajia tai sosionomeja.
Onko ihme, että työvoimaa ei riitä, kun koulutusvaatimukset ovat näin tiukat? Miksi hoiva-avustajia koulutetaan, jos heitä ei saa työllistää? Julkissektorin omassa palvelutuotannossa vastaavia rajoituksia ei aseteta. Ratkaisu olisi kaikille yhteinen ja kohtuullinen hoiva-avustajien enimmäisosuus, esimerkiksi 25 prosenttia hoivatyövoimasta.
Me Hyvinvointiala HALIssa laskimme, miten paljon hoitajia saataisiin nopeasti lisää, jos hoiva-avustajia voisi käyttää nykyistä enemmän. Jos heidän osuuttaan nostettaisiin ikääntyneiden ja vammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen ja kotihoidon henkilöstöissä, saataisiin hoitajia lisää yli 8 000. Näissä palveluissa hoiva-avustajien määrää voisi hyvin nostaa ja vastaavasti vapauttaa lähihoitajien ja sairaanhoitajien panosta sellaisiin tehtäviin, joissa heidän lääke- ja muuta erityisosaamistaan tarvitaan.
Hallituksen oman arvion mukaan yksin hoitajamitoituksen kiristäminen 0,7:een edellyttää, että vuoteen 2030 mennessä saadaan 4700 uutta lähihoitajaa ja 560 uutta sairaanhoitajaa. Esittämillämme muutoksilla tämä lisätyövoiman tarve saataisiin helposti täytettyä. Koko sote-sektorin lisätyövoiman tarve 2030 mennessä on jopa 70 000 työntekijää, jonka lisäksi pitää korvata suuri eläkkeelle siirtyvien työpanos.
Sen lisäksi, että työvoimaa saataisiin lisää, kasvaisi kaikkien työtyytyväisyys, kun hoiva-avustajat, lähihoitajat ja sairaanhoitajat pääsisivät koulutustaan vastaaviin töihin. Jokaisessa työssä olisi siihen sopivin työntekijä.
