Turvallisuusyhteistyö Irakin kanssa ei ole ongelmatonta, toteaa kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman.
Eduskunnassa käytiin tiistaina lähetekeskustelua valtioneuvoston selonteosta Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa.
– Irakin turvallisuutta heikentää Isisin lisäksi lukuisat maassa toimivat aseelliset ryhmittymät. Irakin toimintaympäristön ja maassa tehtävän kriisinhallintatyön vaikuttavuuden ymmärtämiseksi ja tavoitteisiin pääsemiseksi on tärkeää hahmottaa maan monimutkaiset verkostot, Sofia Vikman sanoi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuorossa.
– Meidän on mietittävä, minkälaista tukea maan eri toimijoille annetaan ja kenelle tuki lopulta valuu, jotta korruption ja epävakauden kitkemisen sijaan emme tule vahingossa edistäneeksi niitä. Jotta operaation tavoitteet voidaan saavuttaa, meidän on tunnistettava ja onnistuttava ratkomaan näitä ongelmia.
Vikmanin mukaan Suomen on myös pohdittava keinoja lisätä Irakin hallitukselle painetta ottaa vastuuta maansa tilanteesta.
– Tähän liittyy kysymys Irakin kansalaisten palautuspolitiikasta. Irakilaiset olivat Suomen suurin turvapaikanhakijaryhmä vuoden 2015 pakolaiskriisissä.
Suomen taloudellinen ja muu apu Irakille on ollut mittavaa.
– On kestämätöntä, että Suomella ei kuitenkaan ole Irakin kanssa palautussopimusta ja Irak on kieltäytynyt vastaanottamasta takaisin omia kansalaisiaan. Näin ei voi jatkua. Turvapaikkajärjestelmämme ei voi toimia oikeudenmukaisesti ilman toimivaa palautuspolitiikkaa, Vikman sanoi.
– Suomen taloudellinen tuki Irakille on ehdollistettava sille, että maa vastaanottaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet kansalaisensa kansainvälisen oikeuden ja velvoitteidensa mukaisesti.
Edellytykset kestävälle rauhalle
Rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta ovat merkittävä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Vikmanin mukaan Suomen osallistumista kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin perustelee konfliktimaiden yhteiskuntarauhan edistäminen sekä oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian voimistaminen.
– Vahvistamalla Irakin oikeusvaltiokehitystä ja vakauttamalla turvallisuustilannetta, rakennamme edellytyksiä kestävälle rauhalle. Vaikutamme näin kansainvälisen terrorismin ja muuttoliikkeiden juurisyihin. Osallistumalla kriisinhallintaoperaatioihin parannamme myös puolustuksemme kansainvälistä yhteistoimintakykyä, josta on hyötyä kotimaan puolustuksessa. Kaikki tämä vahvistaa osaltaan Suomen kansallista turvallisuutta.
– Tästä kokonaisuudesta on kyse turvallisuusyhteistyössämme Irakissa. Kuten selonteossa todetaan, tarkoituksena on, että Suomi jatkaa osallistumista OIR-operaatioon noin 75 sotilaalla vuonna 2022. Kokoomuksen edustakuntaryhmä kannattaa lähtökohtaisesti tätä linjausta.
Suomi on ollut vahvasti mukana OIR-operaation toiminnassa alkuvaiheista lähtien, vuodesta 2015. Operaatiossa on kyse ennen kaikkea Irakin tukemisesta terrorismin vastaisessa taistelussa ja maan turvallisuustilanteen vakauttamisesta.
Koalition toiminta Irakissa on ollut kokonaisvaltaista. Eniten näkyvyyttä ovat saaneet sotilaalliset toimet Isisiä vastaan, mutta työssä on painottunut lisäksi maan jälleenrakennus ja humanitaarinen apu.
