Kansanedustaja Elina Valtosen (kok.) mukaan keskuspankkielvytys tulee johtamaan Suomessakin varallisuuden uusjakoon ja eriarvoisuuden suureen kasvuun.
– Seuraa mieletön vaurauden gäppi, Valtonen sanoo Helsingin Sanomissa.
Valtonen uskoo, että rikkain kymmenys suomalaisista hyötyy, mutta tavallinen keskiluokka joutuu ahdinkoon. Etenkin, kun Suomessa varallisuus on monilla sidottu asuntoon, ja kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen arvot laskevat.
Kehitys johtaa Valtosen mukaan siihen, että monien on yhä vaikeampaa kivuta ensimmäiselle varallisuuspykälälle. Samalla sosiaalinen liikkuvuus kärsii.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tarvittu yhä enemmän työtunteja, jotta pääsee ostamaan esimerkiksi ensimmäisen asunnon Helsingin keskustasta. Alkupääoman kerryttämisessä maali on siirtynyt koko ajan kauemmaksi.
Samaan aikaan rikkaat käyttävät velkavipua ja kasvattavat omaisuuttaan entisestään ottamalla sitä vastaan halpaa lainaa.
Valtonen antaa tilanteesta kritiikkiä hallituksessa oleville vasemmistopuolueille.
– Vasemmisto vaan juhlii, että nyt valtio saa velkaa ja rahaa pääsee jakamaan. Niin että saisiko edes yhden mielipiteen Suomen hallitukselta tästä rahapolitiikasta?
Syömävelan sijasta rahat pitäisi Valtosen mukaan käyttää tuottaviin investointeihin kuten infraan ja tieteeseen. Lisäksi hän alentaisi työn verotusta ja tekisi rakenneuudistuksia.
Valtonen sanoo, että häntä on politiikassa lokeroitu tavalla, joka tuntuu vieraalta, kohtuuttomaltakin.
– Sain aluksi suurin piirtein jonkun fasistileiman. Ihan säikähdin sitä silloin, että mitä ihmettä. Mietin iltaisin, että olenko mä se hullu. En ihan oikeasti tajunnut, että on virhe puhua tietyistä asioista.
”Tietyillä asioilla” Valtonen tarkoittaa sellaisia asioita kuin matalampi irtisanomissuoja, tasavero, paikallinen sopiminen.
Valtonen vertaa julkisuuskuvaansa Alexander Stubbiin. Hänet tunnetaan kosmopoliittina, joka puhuu viittä kieltä.
– Niin minäkin [puhun], ja lisäksi Javaa. Silti minusta ei ole puhuttu kosmopoliittina, vaan kylmänä akkana.
Entä, jos kyseessä olisi ollut kolmekymppinen, startupeissa pyörinyt ja kansainvälisen uran tehnyt nuori mies, Valtonen kysyy.
– Sellainen, joka olisi koodannut 23-vuotiaana rahoitusmarkkinoiden ensimmäisen tekoälysovelluksen ja neuroverkon, kuten esimerkiksi mä olen tehnyt?
Suomalainen varovainen keskustelukulttuuri saa väittelemään tottuneelta Valtoselta kritiikkiä.
– Saulilla [Niinistö] on esimerkiksi paljon hyviä ajatuksia, mutta vierastan sitä, että kun se sanoo jotain, se on kaikista sitten taivaan tosi.
