Tarkastus kohdistui terveyden- ja sairaanhoitajien vastaanottotoimintaan avosairaanhoidossa. Tarkastuksessa havaittiin, että alle puolet terveyskeskuksista pyrkii pitkäaikaissairaiden tai paljon palveluja käyttävien asiakkaiden systemaattiseen tunnistamiseen omana asiakasryhmänään. Tunnistamista tehdään ilman yhtenäisiä kriteerejä.
Tarkastusviraston mukaan kirjallinen ohjeistus auttaisi yhdenmukaistamaan käytäntöjä ja varmistaisi asiakkaiden tasapuolisen kohtelun. Vain 25 prosenttia tarkastusviraston kyselyyn vastanneista 118 terveyskeskuksesta pohjaa asiakkaiden tunnistamisen kirjalliseen ohjeistukseen. Ohjeistus puuttuu kokonaan 61 prosentilta terveyskeskuksia.
Myös potilastietojärjestelmien hyödyntäminen tunnistamisessa vaihtelee. Terveyskeskuksissa on kuitenkin tiedostettu tarve paljon palveluita käyttävien parempaan huomiointiin ja heille ollaan kehittämässä kohdennettuja palveluja.
Niin ikään VTV moittii sitä, että vain osalla paljon palveluja käyttävistä potilaista on hoitosuunnitelma ja asiakastieto välittyy paikoin huonosti palveluntuottajien välillä.
– Asiakasvastaavan avulla tapahtuva yksilöllinen hoidon koordinointi ottaisi asiakkaan tarpeet paremmin huomioon. Asiakkaat ovat nyt eriarvoisessa asemassa, koska vain osa terveyskeskuksista tarjoaa yksilöllistä hoidon koordinointia, virasto toteaa.
Valtiontaloudellinen merkitys huomattava
Kunnat ja valtio käyttävät merkittävästi resursseja paljon palveluja käyttävien asiakkaidensa perusterveydenhuoltoon, mutta asiakkaiden kokonaismäärästä on puutteellisesti tietoa. Kunnat ja valtio käyttivät vuonna 2014 yli 2,8 miljardia euroa perusterveydenhuollon palvelujen järjestämiseen.
VTV:n mukaan taloudellisia resursseja pitäisi suunnata ehkäisevien palveluiden tarjontaan.
– Valtiontaloudellinen merkitys on huomattava: jos asiakkaita tai heidän palvelutarpeitaan ei tunnisteta ajoissa, tämä voi johtaa laajempien ja kalliimpien sosiaali- ja terveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannusten kasvuun.
Niin ikään pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tietojen vaihtoa eri palveluntarjoajien välillä pitäisi parantaa.
– Tätä edistäisi potilastietojärjestelmien integraatio ja asiakastietojen hyödyntäminen asiakkaiden tunnistamisessa ja hoitoketjun suunnittelussa. Asiakkaiden palvelujen käytöstä ja sen kustannuksista tulisi kerätä systemaattisesti tietoa esimerkiksi potilastietojärjestelmistä ja tätä tietoa tulisi hyödyntää tehokkaasti palvelujärjestelmän hallinnassa ja kehittämisessä, VTV sanoo.
Tarkastusviraston mielestä sosiaali- ja terveysministeriön olisi laadittava asiakkaiden tunnistamiseen yhtenäinen kriteeristö.
– Keskeistä on tunnistaa asiakkaan tarpeet, seurata palvelujen käyttöä ja kohdella asiakkaita yhdenvertaisesti. Terveyskeskusten tulisi suunnitella yksilöllinen hoito hoitosuunnitelman avulla yhdessä asiakkaan kanssa sekä hyödyntää suunnitelmaa paremmin myös hoidon toteutuksessa ja seurannassa, VTV ohjeistaa.
