Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi tiedotustilaisuudessaan, että Naton perjantaisessa huippukokouksessa nousi esille kaksi keskeistä asiaa, jotka olivat yhtenäisyys ja sanktiot Venäjälle.
– Kovasti painotettiin vastauksen antamista Venäjän aggressioon, ja kaksi elementtiä siinä nousi esiin. Ensinnäkin se, kuinka tärkeää on, että pysytään yhtenäisenä. Se paistoi läpi kokouksen. Pienintäkään soraääntä ei tuntunut kuuluvan, Niinistö totesi.
Presidentin mukaan yhteenkuuluvuuden tunne on kasvanut yhteisen uhan edessä.
– Yhtenäisyys voi olla se seikka, joka on luultavasti yllättänyt Venäjän, hän sanoi.
– Yhteinen uhka ilmenee Euroopan turvallisuusjärjestyksen rikkomisena ja oikeastaan ylipäätään kaiken sen rikkomisena, mihin olemme läntisissä demokratioissa vähän oppineet ikään kuin olemaan eli siihen, että rauha vallitsee ja erimielisyyksiä varten on omat mekanisminsa, jotka eivät pidä sisällään aseita, presidentti jatkoi.
Lännen Venäjälle antamia sanktioita Niinistö arvioi mittaviksi ja vaikuttaviksi.
– Lännen ase on talous, jossa me olemme vahvoja, presidentti viittasi Euroopan unioniin ja Yhdysvaltoihin.
Niinistö ei avannut tiedotustilaisuudessa tarkemmin sitä, kuinka paljon kokouksessa puhuttiin Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Hän muistutti, että kokouksen luonteeseen kuuluu, että Nato tiedottaa itse sen sisällöstä tarkemmin.
– Omasta puolestani voin vastata, että en ole sitä (Nato-jäsenyys) ottanut tuossa kokouksessa esille. Siellä puhuttiin nimenomaan Ukrainan tilanteesta, Venäjän käyttäytymistä ja siitä, miten siihen pitää suhtautua.
Kokouksessa Niinistön mukaan kuitenkin keskusteltiin Suomen ja Ruotsin mahdollisuudesta olla tehostetusti mukana tiedonvaihtoon ja strategiseen viestintään liittyvässä Naton MSI-järjestelmässä.
– Se on osa meidän kumppanuuttamme Natossa, presidentti sanoi.
– Tässä ei sinänsä ollut mitään kovin käänteentekevää ollut, mutta kannattaa kuitenkin huomioida, että kaikkien Nato-maiden mielestä tällainen järjestely on ihan asianmukainen.
