Yhdysvalloissa laskettiin salassa, millaisia vahinkoja sen ydinasehyökkäys Neuvostoliittoon aiheuttaisi Euroopassa. Suomi mainitaan pahiten laskeuman kohteeksi joutuvien maiden listassa ensimmäisenä.
Tämä ilmenee George Washington Universityn ylläpitämän National Security Archiven elokuun lopulla ensi kertaa julkaisemisesta salaisista Yhdysvaltojen puolustusministeriön asiakirjoista.
Eräässä elokuussa 1962 laaditussa puolustusministeriön ”haavoittuvuusarviossa” pohditaan erilaisten kuvitteellisten amerikkalaisten suorittamien ydinasehyökkäysten vaikutuksia Neuvostoliiton, sen naapureiden ja muun Euroopan väestöön. Asiakirjan salaus on purettu elokuun alussa.
Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, kuinka paljon iskun aikana vallitsevat tuuliolosuhteet vaikuttaisivat laskeuman leviämiseen. Amerikkalaiset analysoivat tarkasti meteorologisia tietoja vuosien ajalta. Tarkoituksena oli selvittää, milloin hyökkäysolosuhteet olisivat naapureille kaikkein suotuisimmat ja milloin pahimmat. Myös erilaisten aseiden vaikutuksia selvitettiin.
Pahimman mahdollisen tilanteen arvion pohjaksi otettiin helmikuun 3. päivää 1956 vastaavat sääolosuhteet.
”Tämä nimenomainen meteorologinen tilanne jatkui useita päiviä juuri muuttumatta ja siihen kuului keskivahvasta vahva tuuli, joka puhalsi koillisesta Länsi-Neuvostoliiton kohdealueen pohjoisen osan ylitse”, muistiossa todetaan.
Suomi mainitaan ensimmäisenä laskeuman uhriksi joutuvien maiden joukossa.
”Tämä tuuli mahdollisesti vie radioaktiivisen laskeuman Suomeen, Puolaan, Itä- ja Länsi-Saksaan, Tshekkoslovakiaan, Itävaltaan, Unkariin, Romaniaan, Jugoslaviaan”.
Saastumisen todetaan ulottuvan jopa Sveitsiin, Etelä-Ranskaan ja Pohjois-Italiaan asti. Etelä-Italia, Albania, Kreikka, Bulgaria ja Turkki ”säästyisivät” tässä kuvitteellisessa tilanteessa.
”2-7 miljoonaa säästyisi”
Amerikkalaiset laskivat konkreettisia arvioita siitä, paljonko kuolemia missäkin aiheutuisi. Suuria osia asiakirjasta on kuitenkin yhä salattu. Esimerkiksi yleisarvioista Länsi-Euroopan uhriluvuista ja erilaisten aseiden ja hyökkäystapojen käytön vaikutuksesta niihin paljastetaan vain pieniä osia.
Neuvostoliittoa käsittelevästä osasta niin ikään suuri osa on yhä salattu.
”Huonot tuuliolosuhteet ilmassa räjäytettävien ydinaseiden kohdalla vaikuttavat yleisesti vain vähän uhrilukuihin Neuvostoliitossa verrattuna keskimääräisillä tuulilla tehtyyn laskelmaan. Määrät putoavat yhdestä neljään prosenttia (…). Näin ollen säästyvät 2-7 miljoonaa ihmistä elävät maaseudulla”, Neuvostoliiton kohdalla todetaan.
Seuraava kappale on salattu. Sen jälkeen mainitaan, että ”16-19 prosentin määrät Itä-Saksassa ja Romaniassa putoavat kahteen prosenttiin puhtailla aseilla”. Valtaosan näiden maiden uhreista todetaan menehtyvän Neuvostoliiton länsirajan sotilaskohteisiin tehtyjen iskujen takia. Vaikka edellistä kappaletta ei olekaan julkaistu, voidaan lukujen olettaa tarkoittavan siis sitä, että jopa liki viidenneksen maiden väestöstä uskottiin kuolevan.
Puhtailla aseilla viitataan Yhdysvalloissa 1960- ja 1970-luvuilla kehitettyihin mahdollisimman vähän ydinlaskeumaa aiheuttaviin ydinaseisiin.
Länsi-Eurooppaa käsittelevä osuus on salattu lähes kokonaan. Julkaistussa osassa todetaan ainoastaan, että ”huonot tuulet aiheuttavat jonkin verran kuolemia, mutta eivät missään nimessä niin paljon kuin satelliittivaltioissa, koska ne ovat kauempana aseiden räjähdysalueista”.
Kohteita rajalla
Arviot ovat kylmääviä Suomen kannalta. National Security Archiven aiemmin julkaisemien salaisten amerikkalaisasiakirjojen mukaan Yhdysvallat oli merkinnyt suuren määrän kohteita ydinaseilleen aivan Suomen läheltä.
Erityisesti Pietarin alueella ja Murmanskissa Lapin kupeessa oli runsaasti maaleja ydinpommeille. Aivan Suomen rajallekin oli tarkoitus iskeä. Arkistojen mukaan Karjalan Tavajärvellä ja Viipurin alueella oli maaleja.
Kaikkia kohteita pääsee tarkastelemaan tästä interaktiivisesta kartasta.
Ei ole vaikea kuvitella, millaista tuhoa kohteista leviävä laskeuma olisi Suomessa aiheuttanut pahimmissa tuuliolosuhteissa.
Ydinasehyökkäyksestä laaditun arvioon sisältyy sen liiteluettelon perusteella myös yhden sivun mittainen taulukko 3-B. Siinä kerrotaan ”kokonaisvaikutukset Suomen väestöön”. Tämä osa kuuluu kahdeksaantoista raportin yhä salattuun sivuun.
