Saksassa ilmenevä nihkeys suhteessa Ukrainaan ja myötämielisyys suhteessa Venäjään ihmetyttää maailmalla. Liittokansleri Olaf Scholz on esittänyt milloin mitäkin syitä, miksi Saksa ei voi lähettää raskasta aseistusta Ukrainaan.
Huhtikuun 20. päivänä pidettiin johtavien talousmaiden valtiovarainministerien G20-kokous. Yhdysvallat poistui yhdessä muiden G7-maiden talousministerien kanssa Venäjän talousministerin puheen aikana lukuun ottamatta Saksan liittovaltion finanssiministeriä Christian Lindneriä.
Berliner Zeitung on analyysissään arvellut, että liittokansleri Olaf Scholz ja hänen hallituksensa pelkäävät Ukrainan pärjäävän liian hyvin ja ehkä jopa voittavan sodan. Jos Ukraina saisi raskasta aseistusta, se ehkä jopa valtaisi takaisin Venäjän miehittämän Krimin ja mitä Vladimir Putin sitten tekisi?
Tätä samaa eskalaatiopelkoa ilmaisi hiljattain Saksan entinen ETYJ-suurlähettiläs Rüdiger Lüdeking, joka peräänkuulutti ”reaalipoliittista ratkaisua” ja varoitti, että Putinin tuhoa haluavat riskeeraavat ydinsodan mahdollisuudella.
Tätä taustaa vasten on herättänyt huomiota 18 kansanedustajan sekä mielipide- ja kulttuurivaikuttajan Berliner Zeitungissa julkaistu kirje, jonka he osoittivat 22. huhtikuuta liittokansleri Olaf Scholzille. Kirjeessä väitetään, että asevienti on tehnyt de facto Saksasta sodan osapuolen, ja että Ukraina muodostaa Naton ja Venäjän välisen taistelukentän Euroopan turvallisuusjärjestelyistä.
Kirjeessä vaaditaan Euroopan Unionia, Natoa ja Saksaa lopettamaan aseviennin Ukrainaan sekä rohkaisemaan ”Kiovaa lopettamaan aseellisen vastarinnan”. Venäjän ”legitiimit turvallisuusvaateet” tulee täyttää ja ”koska Ukraina on häviämässä tulee se pakottaa antautumaan”.
– Ukrainan armeijan menestyksestä kertovista raporteista huolimatta Ukrainan armeija on merkittävästi Venäjän omaa heikompi ja sillä on pieni mahdollisuus voittaa tämä sota. Pitkittynyt aseellinen vastarinta, huolimatta loputuloksesta, johtaa useampiin tuhottuihin kaupunkeihin ja ukrainalaisten ihmishenkien menetykseen.
Allekirjoittavat vaativat Ukrainan armeijan vetäytymistä Kiovasta, Harkovasta ja Odessasta näiden tuhoutumisen välttämiseksi. Ukrainan antautumisehdoiksi se asettaa sitoutumisen puolueettomuuteen, Krimin niemimaan tunnustamisen Venäjän osaksi ja Donbasin ”itsenäisyyden”.
Allekirjoittajina ovat muun muassa nykyinen SPD:n liittopäiväedustaja Hans-Jürgen Misselwitz ja kolme entistä kansanedustajaa vihreiden Antje Vollmer ja vasemmistopuolueen Norman Paech ja Luc Jochimsen. Muita tunnettuja allekirjoittajia on vasemmistolainen toimittaja Daniela Dahn.
.
