Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset alkavat vasta näkyä ruokamarkkinoilla, ja epävarmuus voi jatkua useiden vuosien ajan, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden tilannekatsaus.
Kevään aikana sekä maatalouden tuottajahinnat että ruuan kuluttajahinnat ovat nousseet nopeasti ja nousupaine jatkuu yhä. Hinnat voivat jäädä pidemmäksi aikaa korkeammalle kuin mitä tavanomainen hintataso oli ennen pandemiaa ja sotaa.
– Jo viime syksyn kustannuskriisi nosti esille maatalouden riippuvuuden globaalista energiantuotannosta ja taloudesta. Sota puolestaan korosti Euroopan riippuvuutta Venäjältä tuotavista energiasta, lannoitteista ja rehuista. Pitkittynyt sota näkyy tuotantopanosten hinnoissa, tuottajahinnoissa ja ruuan hinnassa, myös Suomessa, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.
Sota on tähdentänyt huoltovarmuuden ja varautumisen tärkeyttä. Suomessa perustuotteissa – viljassa, maidossa ja lihassa – omavaraisuusaste on erittäin korkea, mutta niiden tuotanto on riippuvainen tuontipanoksista.
– Tuotantopanosten niukkuus ja korkea hinta aiheuttaa epävarmuutta omavaraisuuteen lähivuosina. Voimakas kustannusten nousu vaikeuttaa entisestään erityisesti heikossa taloustilanteessa olevien tilojen toimintaa, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen.
Kokonaisuudessaan tuotantopanosten hinnat nousivat huhtikuussa 37 prosenttia vuoden takaisesta. Erityisesti lannoitteiden ja energian hinnat nousivat voimakkaasti Suomessa ja maailmalla Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Suomessa lannoitteet olivat huhtikuussa 115 prosenttia kalliimpia ja energia noin 45 prosenttia kalliimpaa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös rehukustannukset ovat jatkaneet nousuaan viljan hintojen nousun myötä, ja huhtikuussa eroa viime vuoteen oli yli 37 prosenttia.
Ruuan kuluttajahintojen nousu on kiihtynyt
Pandemian ja sodan vaikutukset ovat näkyneet rajuimmin ja nopeimmin tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja energian hinnassa. Tämä on nostanut maatalouden kustannuksia voimakkaasti, mutta muutos siirtyy tuottajahintoihin ja ruuan kuluttajahintoihin viiveellä.
Tuottajahinnoissa on kuitenkin alkanut tapahtua nousua kevään aikana. Huhtikuussa sianlihan tuottajahinta nousi 17 prosenttia, naudanlihan 12 prosenttia ja siipikarjanlihan peräti 23 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.
PTT ennusti maaliskuun suhdanne-ennusteessaan ruuan kuluttajahintojen nousevan tänä vuonna keskimäärin 11 prosenttia. Huhtikuussa ruuan hinnan nousu oli jo yleistä inflaatiota nopeampaa.
Toukokuussa ruuan hinta nousi yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta, kun yleisesti kuluttajahinnat nousivat seitsemän prosenttia.
– Tuottajahinnoilla on osin vastattu maatalouden kustannusten nousuun, ja muutos siirtyy kuluttajahintoihin viiveellä. Silti nousupaine sekä tuottaja- että kuluttajahinnoissa jatkuu edelleen, ja sodan vaikutukset alkavat vasta näkyä, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
PTT:n mukaan ruuan hinnan nousu kiihtyykin edelleen kesän ja syksyn aikana, koska tuottajahintojen nousu on ollut nopeaa. Arvioon liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä.
Riskinä on sekin, että jos viljasato jäisi ennakoitua pienemmäksi Suomessa ja maailmanlaajuisesti, se nostaisi elintarvikkeiden kuluttajahintoja jopa ennustettua enemmän.
PTT:n mukaan Suomessa kevään kylvöolosuhteet olivat kuitenkin melko suotuisat ja viljasadosta voidaan odottaa tällä hetkellä tavanomaista.
Globaalisti esimerkiksi vehnän tuotanto on laskemassa lievästi, koska kuumuus ja kuivuus koettelevat satoja. Ukrainan viljasadon ennakoidaan pienenevän vähintään kolmanneksella sodan takia, ja vienti on vaikeaa, koska maan vientisatamat ovat kiinni.
