Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun 24. päivänä yllätti Ruotsin valtiojohdon ja tiedustelun. Ruotsalaisten kerrotaan olleen pitkään siinä uskossa, ettei hyökkäystä ole tulossa. Sama ajattelu jatkui, vaikka Yhdysvalloista jaettiin jo loppuvuodesta 2021 ennennäkemättömällä tavalla tiedustelutietoa Venäjän aikeista. Kun hyökkäys alkoi, jäi Ruotsi telineisiin pohtimaan turvallisuuspoliittisa ratkaisujaan. Suomen sanotaan olleen taas eri linjalla ja reagoineen nopeasti.
Asia ilmenee useisiin lähteisiin perustuvasta Dagens Nyheterin reportaasista. Tästä löytyvässä jutussa paljastetaan myös tähän asti salassa pysynyt episodi Etyjin ulkoministerikokouksesta viime vuoden joulukuun alusta.
Ruotsin tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu MUST:ia kuvataan jutussa ”herätyskelloksi, joka ei soinut”.
– MUST ilmoitti, ettei suuri hyökkäys ole todennäköinen vielä viikkoja ennen Venäjän hyökkäystä. Mitään raporttia tämän mittakaavan hyökkäyksestä ei joka tapauksessa tullut, tiedustelutiedoista perillä oleva nimettömänä pysyttelevä lähde kertoo DN:lle.
Toinen lähde toteaa Ruotsin tiedustelupalvelun painottaneen kuukausitolkulla, ettei hyökkäystä tulisi. Hän muistuttaa Ruotsin markkinoivan itseään kansainvälisessä yhteistyössä Venäjä-tuntijana. Huolestuttavat merkit jäivät kuitenkin huomiotta.
– Teimme täydellisen virhearvion, lähde jatkaa.
Kohtaaminen Etyjin kokouksessa
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken otti viime vuoden joulukuun alussa tunnetusti yhteen venäläiskollegansa Sergei Lavrovin kanssa. Ministerit kohtasivat tuolloin Etyjin kokouksessa Tukholmassa. Lavrov toisteli Venäjän varoituksia Naton laajenemisesta. Blinken taas sanoi suoraan Yhdysvaltain olevan ”syvästi huolissaan” Venäjän suunnitelmista hyökätä jälleen Ukrainaan.
Kokouksessa tapahtui DN:n mukaan myös tähän asti salassa pysynyt kohtaaminen Yhdysvaltain ja Ruotsin ulkoministerien välillä.
Ruotsalaislehden lähteiden mukaan Ruotsin ulkoministeri Ann Linde kyseenalaisti Yhdysvaltain varoitukset tulevasta Venäjän hyökkäyksestä. Linden kerrotaan muun muassa todenneen, että puhe sodasta tekee Ukrainan tilanteesta entistä vaikeamman. Ruotsin ulkoministeri oli myös korostanut, että Ruotsin oma tiedustelu on sitä mieltä, ettei hyökkäystä ole tulossa.
– Ruotsalaiset olivat skeptisiä tiedoista. He ja jotkut muut korkeat eurooppalaiset viranomaiset eivät uskoneet, että Venäjä hyökkäisi oikeasti Ukrainaan, amerikkalainen lähde kertoo.
Tulevasta hyökkäyksestä varoittivat Yhdysvallat, Britannia ja Kanada. Skeptikoiksi lähteet listaavat Ruotsin, Ranskan ja Saksan. Suomea ei siis tähän joukkoon lueta. Myös Nato varoitti painokkaasti mahdollisesti tulossa olevasta hyökkäyksestä.
Suomi eri linjalla
DN:n reportaasin mukaan Suomessa tultiin erilaisiin lopputuloksiin varoituksista kuin Ruotsissa.
Jutussa huomautetaan, että Ruotsin tiedustelun päällikkö, kenraalimajuri Lena Hallin totesi tammikuun 10. päivänä tilannearviossaan, ettei laajaa Venäjän hyökkäystä voida sulkea pois. Sitä ei kuitenkaan pidetty todennäköisenä.
Useat lähteet kertovat tiedustelun viestin valtiojohdolle olleen, että Venäjä ei tule eskaloimaan tilannetta Ukrainassa, koska suurhyökkäys olisi liian kallis ja riskialtis. Tähän arvioon keskityttiin myös Ruotsin johdossa. Samalla ”huolestunut Suomi” alkoi jutun mukaan jo keskustella Natoon liittymisestä. Ruotsissa tällaista ei voitu vielä edes ajatella.
Kun hyökkäys yllättäen tulikin, joutui Ruotsi DN:n mukaan ”juoksemaan kiinni” nopeasti reagoinutta Suomea.
Ruotsin tiedustelun epäonnistumista ja Ruotsin johdon tyytymättömyyttä sen välittämiin tietoihin ei ole aiemmin käsitelty julkisuudessa. Asia on kuitenkin lehden tietojen mukaan ollut sittemmin esillä ulkomaisten kumppanien kanssa.
– Monet Ruotsin hallituksen edustajat ovat kertoneet meille. että ”te olitte oikeassa ja me olimme väärässä”, amerikkalainen viranomaislähde summaa.