Real Clear Science kirjoittaa Berkeleyn yliopiston jatko-opiskelijan ja Stanfordin bisneskoulun apulaisprofessorin analyysista. Siinä tutkittiin poliittisten kampanjoiden kontaktien ja mainosten vaikutuksia äänestäjiin.
Analyysissa kaivettiin esiin 40 tutkimusta, joissa oli tutkittu postin, puhelinsoittojen, seulonnan, television, nettimainosten ja lehtisten avulla tapahtuneen kampanjamainostuksen ja -tiedotuksen vaikutusta äänestäjien ehdokasvalintoihin.
Tutkimusten yhteenveto on, ettei kampanjoilla vaikuta olevan juuri mitään vaikutusta äänestäjän valinnan muuttumiseen.
”Parhaan arviomme mukaan kampanjointi taivuttelee yhden 800:sta äänestäjästä”, analyysin tekijät toteavat.
Suomen eduskuntavaaleihin 2015 sovellettuna tämä tarkoittaisi sitä, että vain noin 4 000 äänestäjää muutti mielensä. Vaaleissa äänesti noin kolme miljoonaa suomalaista.
USA:n 2016 presidentinvaalissa äänesti 139 miljoonaa amerikkalaista. Heistä vain 174 000 olisi kampanjoiden ansiosta vaihtanut ehdokastaan.
”Selvyyden vuoksi: argumenttimme ei ole että kampanjat – laajasti ottaen – eivät merkitse mitään. Ehdokkaat voivat esimerkiksi päätellä äänestäjien valintojen sisältöä vaihtamalla kantojaan, paljastamalla strategisesti tärkeää tietoa ja vaikuttamalla medianarratiiveihin. Kampanjat voivat myös tehokkaasti vaikuttaa äänestäjien lähtöön liikkeelle”, tutkijat huomauttavat.
Kampanjoissa onkin usein kyse ehdokkaan tukijoiden rohkaisemisesta uurnille eikä niinkään mielipiteisiin vaikuttamisesta.
”Vaalien äänestäjät vaikuttavat tekevän valintansa linjassa mieltymystensä kanssa lähellä vaalipäivää, ja heitä on vaikea liikauttaa”.
