Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi tällä viikolla ennakkotiedon uudesta rokotusstrategiasta. Siinä linjattiin, että elokuun 15. päivä aloitetaan neljänsien rokoteannosten antaminen yli 65-vuotiaille ja syyskuussa siirrytään yli 59-vuotiaisiin.
HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on arvostellut THL:n linjaa neljänsien rokoteannosten suhteen. Hän on ihmetellyt, miksei riskiryhmäläisille alettu antamaan neljänsiä rokoteannoksia aiemmin, kuten esimerkiksi Ruotsissa on toimittu.
– Päätös oli ihan oikea. Tosiasia kuitenkin on, että meillä Suomessa on tänä vuonna ollut korkeampi kuolleisuus kuin monissa muissa Euroopan maissa. Odotin, että huhtikuussa, kun rokotussuosituksia päivitettiin, niin rokotukset olisi voitu aloittaa myös meillä, Lehtonen sanoo Verkkouutisille.
Lehtosen mukaan on lääketieteellinen ihme, miten nopeasti toimiva rokote saatiin kehitettyä maailmalle. Jos tiede on saanut ihmeitä aikaan toimivien rokotteiden kehittämisessä, niin Lehtosen mukaan Suomi on ollut koronapandemian aikana hidas oppija.
– Huoleni on, että kyvykkyytemme kerätä tietoja ei ole pandemian aikana kehittynyt sellaiseksi kuin olisin toivonut. En ole nähnyt valtavaa kehitystä THL:n tiedonkeruussa vaan reagointi on jälkijättöistä. Haasteena on se, että pitäisi osata ennakoida. Rokotukset pitäisi antaa paria kuukautta ennen sitä, kun tartunnat lähtevät liikkeelle, Lehtonen sanoo.
– Tai oikeastaan en tiedä, onko se kovin vaikeaakaan. Tiedämme jo kokemuksesta, että rokotukset pitäisi antaa riskiryhmille puolen vuoden välein.
Strategiaa pitää seurata
Lehtosen mukaan Suomen koronastrategiaa olisi aika ajoin tarkasteltava kriittisesti. Helmikuussa päivitetyssä koronastrategiassa oli tavoitteena riskiryhmien suojaaminen ja ylläpitää rokotuskattavuutta. Hänen mukaansa tavoitteiden toteutumista tulisi seurata tarkemmin.
– Strategia on tehty vain paperia varten, jos sen toteutumista ei seurata. Viimeisen vuoden aikana meillä on kuollut 4000 ihmistä koronaan ja suurin osa tämän vuoden puolella. Suomalaisissa kuolleisuustilastoissa ne ovat hirveitä lukuja, Lehtonen sanoo.
Uusin omikron-muunnos on valtavirus Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessakin se on levinnyt jo taajaan. BA.5-muunnos on huomattavasti tartuttavampi kuin aiemmat virustyypit ja Lehtosen huolena onkin, että mitä ehtii tapahtua ennen kuin uudet rokotukset saadaan käyntiin.
BA.5-muunnos pystyy tartuttamaan myös niitä, jotka ovat sairastaneet jo aiemman omikron-muunnoksen. Tämä tekee muunnoksen liikkeiden ennustavuudesta hankalaa. Sairaalahoidon tarve on jo kasvussa.
Viestintä epäonnistui
Haasteena taistelussa koronaa ja turhia koronakuolemia vastaan on saada ihmiset ymmärtämään rokottautumisen merkitys. Lehtosen mukaan yksi suurimmista epäonnistumisista koronan suhteen on juuri viestinnässä.
– Viestintä oli vuonna 2020 tehokasta ja väestö otti asian onkeensa. Sen takia onnistuimme ensimmäisenä koronakeväänä aika hyvin. Strategia rokotuskattavuuden ylläpitämiseksi vaatisi aika hyvää viestintäosaamista. Sosiaalinen media on aika vilkas ja siellä on aika monenlaista foliohattua kertomassa, miten erilaiset salaliitot maailmaa pyörittää, Lehtonen sanoo.
Lehtosen ratkaisu viestinnän terävöittämiseen tapahtuisi terveydenhuollosta käsin. Työterveyshuolto, terveydenhoitajat ja terveydenhuolto pitäisi saada välittämään viestiä koronasta samalla tavalla kuin se välittää viestiä terveellisistä elintavoista.
– Koronaepidemiaa on menty kaksi vuotta, mutta viestintää ei ole saatu jalkautettua tavallisen terveydenhuollon tasolle. Se on ainoa tapa varmistaa, että viesti menee perille.
