Tutkijat kehittävät parhaillaan uusia lääkkeitä, joista toivotaan apua erityisesti lievästä koronasta kärsiville ja riskiryhmiin kuulumattomille. Tällä hetkellä perusterveille ei ole tarjolla laajasti saatavilla olevia lääkkeitä oireiden helpottamiseksi.
Espanjalainen infektiotautien asiantuntija Oriol Mitjà sanoo Nature-lehdelle, että myös lievät infektiot voivat aiheuttaa suuria häiriöitä esimerkiksi työ- ja perhe-elämässä. Hyöty olisi suuri, jos taudin kestoa saataisiin lyhenemään.
Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee nykyisin lähes kymmentä eli lääkettä vakavasta taudista kärsiville tai heille, joiden sairaalahoidon riski arvioidaan suureksi. WHO:n mukaan kyseisiä hoitoja ei pitäisi käyttää lievän taudinkuvan hoitoon.
Vaihtoehtoja ei ole silti tarjolla. Esimerkiksi Pfizerin kehittämä Paxlovid-pillerilääke ehkäisee vakavia oireita riskiryhmiin kuuluvilla, mutta sen ei todettu auttavan merkittävästi muita potilaita.
Duken yliopiston tutkija ja lääkäri Susanna Naggie sanoo yhä useampien tutkijoiden kiinnittäneen viime aikoina huomiota lieviin tautitapauksiin. Lääkkeet voisivat vähentää infektioita ja mahdollistaa paluun normaalielämään nykyistä nopeammin, mikä merkitsisi käännekohtaa pandemiassa. Jos tautia liikkuu vähemmän väestössä, olisi viruksella vähemmän mahdollisuuksia muuntua.
Oxfordin yliopiston immunologi Marc Feldmann huomauttaa, ettei kaikkia koronan riskitekijöitä tunneta.
– Totuus on, että riski koskee kaikkia, Feldmann sanoo.
Alkuvuodesta 2021 aloitetussa ACTIV-6-hankkeessa on kokeiltu erilaisia lääkkeitä kaikille yli 30-vuotiaille ja myös rokotetuille. Tutkimuksessa havaittiin, ettei loislääkkeenä käytetty ivermektiini tai astmalääke flutikasoni lyhentänyt taudin kestoa. Uudessa kokeessa testataan masennuksen hoidossa käytettävää fluvoksamiinia.
Tutkijat aikovat kokeilla lähiaikoina myös iminosokereita, joiden avulla viruksen jakautumista voidaan mahdollisesti häiritä.
