Venäjän erittäin suureksi harmiksi eräs oletettu asiakashallitus kieltäytyy noudattamasta käskyjä. Venäjän keskeisin viesti Kazakstanille, kuten muillekin naapureilleen, on Venäjään ja Itä-Eurooppaan erikoistuneen tutkija Olga Lautmanin mukaan se, että Kreml voi halutessaan lopettaa niiden olemassaolon milloin tahansa.
– On mahdollista, että Kazakstanin valtavalla Tengizin öljykentällä 6. heinäkuuta tapahtunut räjähdys oli onnettomuus, Center for European Policy Analysis -ajatushautomon tutkijana toimiva Lautman kirjoittaa.
Tengizin arviolta 3,2 miljardin tonnin öljyesiintymä on hänen mukaansa maailman kuudenneksi suurin.
– Sekin saattaa olla sattumaa, että vain kahta päivää aiemmin Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajev oli useissa lausunnoissaan viitannut suunnitelmiin lisätä öljytoimituksia Tengizistä Eurooppaan, Lautman ironisoi.
Näpäytys Vladimir Putinille
Presidentti Vladimir Putin saattoi Lautmanin mukaan hyvinkin odottaa, että kun Venäjä aloitti helmikuussa avoimen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan, Kazakstan olisi asettunut epäröimättä sen tueksi.
Putin joutui kuitenkin pettymään, sillä Kazakstan torjui Venäjän pyynnön joukkojensa osallistumisesta sotaretkeen ja kieltäytyi tunnustamasta Itä-Ukrainan niin sanottuja kansantasavaltoja.
– Vielä pahempaa – ainakin Putinin näkökulmasta – oli tulossa, Lautman sanoo.
– Aivan vuosittain järjestettävän Pietarin kansainvälisen talousfoorumin alla Tokajev kertoi 17. kesäkuuta venäläiselle Rossija-24-televisiokanavalle aikovansa noudattaa länsimaiden Venäjälle asettamia pakotteita, Lautman toteaa.
Kyse ei hänen mukaansa ollut diplomaattisesta harha-askelesta, vaan Tokajevin harkitusta näpäytyksestä Putinille.
– Pietarin foorumi on Kremlin kannalta arvokas tapahtuma, jossa sillä on tilaisuus osoittaa taloudellista ja diplomaattista vaikutusvaltaansa. Se ei ole paikka, jossa osoitetaan epäkunnioitusta Venäjän johtajaa kohtaan. Silti Tokajev teki juuri niin.
Venäjän voimat eivät riitä
Kremlin hovipropagandistille, RT-kanavan päätoimittajalle Margarita Simonjanille Tokajev oli Lautman mukaan todennut, että jos Kazakstan tunnustaisi Donbasin ”näennäisvaltiot”, oltaisiin pian kierteessä, jonka seurauksensa maailmassa olisi pian 500 tai 600 muutakin uutta valtiota.
– Siitä tulisi tietenkin kaaos. Siksi emme tunnusta Taiwania, Kosovoa emmekä Etelä-Ossetiaa tai Abhasiaa. Samaa periaatetta sovellamme myös näennäisvaltiollisiin rakennelmiin, jollaisia Luhansk ja Donetsk mielestäni ovat, Tokajev sivalsi.
Etelä-Ossetia ja Abhasia ovat Georgialle kuuluvia alueita, joita Venäjä miehittää.
Pietarin talousfoorumissa Tokajevin kerrotaan myös arvostelleen venäläisiä poliitikkoja ja kommentaattoreita syyttäen näitä eripuran kylvämisestä. Pian sen jälkeen, kun Tokajev oli palannut kotimaahansa, hänen esikuntansa ilmoitti hänen kieltäytyneen vastaanottamasta Putinin hänelle myöntämää Aleksanteri Nevskin ritarikunnan korkeaa kunniamerkkiä.
– Venäjän johtajat ovat tällä hetkellä silminnähden raivoissaan, eivätkä yksinomaan Kazakstanille. Venäjän entinen presidentti ja pääministeri Dmitri Medvedev on viime viikkoina esittänyt lukuisia uhkauksia naapurimaita, Natoa ja Yhdysvaltoja kohtaan, Lautman sanoo.
– Venäläiset poliitikot jakelevat toinen toistaan provokatorisempia lausuntoja ja uhkauksia. Duuman puhemies Vjatšeslav Volodin on jopa uhannut ottaa Alaskan takaisin, jos Yhdysvallat jäädyttää tai takavarikoi Venäjän varoja, hän toteaa.
– Juuri nyt Kazakstanilla ei kuitenkaan ole syytä nöyristellä Putinin edessä. On selvää, että Venäjä haluaa epätoivoisesti naapuriensa tekevän, mitä käsketään, ja yhtä selvää on, että sillä ei ole voimaa pakottaa niitä.
