Valinnanvapauslaki on Outi Mäkelän mukaan olennainen osa maakuntauudistusta ja siksi on tärkeää, että jo aiemmin eduskuntaan lähetettyjen lakien rinnalle saadaan viimein käsittelyyn myös valinnanvapauslaki.
– Lait muodostavat yhdessä kokonaisuuden ja on ehdottoman tärkeää, että ne käsitellään yhdessä ja yhtä aika. Valinnanvapauslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa. Kuten kokoomus on linjannut, on valinnanvapaus olennainen osa sote-uudistuksen onnistumista: ilman valinnanvapautta ei tule maakuntauudistusta, Mäkelä summaa.
Hänen mukaansa hallituksen tiistaina esittämä laaja valinnanvapaus mahdollistaa suomalaisille oikeuden valita, mistä he hankkivat tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluitaan. Sote-järjestämislaki, maakuntalaki ja voimaanpanolaki on annettu eduskunnalle jo aikaisemmin ja ne ovat valiokunnissa käsiteltävinä.
– Lainsäädännön laadusta ei tule tinkiä ja meillä ei ole varaa virheisiin. Kokonaisuudesta tulee paras mahdollinen vain, jos lakeja pystytään käsittelemään huolellisesti ja kokonaisuutena, Mäkelä korostaa.
Hänestä on tärkeää, että myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoon asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palveluiden tuottajina sekä tarjoamalla suorahankintapalveluita sote-keskuksille ja maakuntien liikelaitoksille.
Pienillä yrityksillä on oltava mahdollisuus osallistua palvelutuotantoon myös yhteistyösopimusten kautta.
– Valinnanvapaus toteutuu terveellä tavalla vain, jos myös pienemmillä toimijoille on pääsy markkinoille. Valinnanvapaus ja sen myötä kasvava kilpailu lisäävät terveyspalvelujen tehokkuutta ja laatua. Julkisella sektorilla säilyy kaikilta osin järjestämisvastuu ja siksi on tärkeää, että lain osana säädetään myös yleinen avoimuusvelvoite ja yhteiskuntavastuu, joiden kautta turvataan mahdollisuus arvioida yhtiöiden toimintaa ja turvataan avoimuus, Mäkelä sanoo.
