Suomen entinen pääministeri ja Italian Firenzessä sijaitsevan EU-yliopiston professori Alexander Stubb analysoi Ukrainan sodan vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Stubbin mukaan lyhyellä aikavälillä kysymys on “luonnollisesti sodasta ja rauhasta”.
– Venäjän strategia ei ole muuttunut. Tavoitteena on varmistaa maayhteys Krimin niemimaalle ja jatkaa energian aseistamista. Testataan hybridisodan rajoja räjäyttämällä Nord Stream -putki, Stubb kirjoittaa Twitterissä.
Professorin mukaan Venäjän osaksi miehittämien alueiden tekaistut kansanäänestykset, niiden laiton ”liittäminen” ja joukkojen osittainen liikekannallepano ovat merkkejä Venäjän presidentin Vladimir Putinin epätoivosta.
– Hän häviää taistelukentällä, kotona ja ulkomailla. Siksi vahvaa kieltä ydinaseista ja kansasta.
Professorin mukaan Venäjä voi lähiaikoina yrittää julistaa yksipuolisen tulitauon, mikä testaisi lännen sitoutumista Ukrainan tukemiseen. Ukrainan tavoite on edelleen saada sen menettämät alueet takaisin länsimaiden tuella.
– Toinen musta joutsen olisi taktisten ydinaseiden käyttö. Uhkaukset, bluffia tai ei, on otettava vakavasti. Nato on pelote, mutta Putin on haavoittunut ja arvaamaton. Kyllä, muu maailma kääntyisi häntä vastaan, mutta hän voisi jo olla ”mitä sitten”-tilassa.
”Venäjä ei selviä ilman hallinnon muutosta”
Alexander Stubbin mukaan lännen on keskipitkällä aikavälillä valmistauduttava Ukrainan jälleenrakentamiseen ja yhdentymiseen Euroopan kanssa. Se vaatii paljon rahaa ja vaikeita poliittisia päätöksiä EU:n ja Naton jäsenyyksistä.
Professori Stubb on varma, että Ukraina selviää sodasta ”pää pystyssä”, mutta Venäjälle käy päinvastoin. Kysymys on enää siitä, kuinka nöyryytetty ja eristetty Venäjä tulee olemaan ja kuinka pitkään.
– Venäjä ei selviä tästä ilman hallinnon muutosta. Pohjimmiltaan kyse on siitä, haluaako se elää menneisyydessä vai rakentaa tulevaisuutta. Ennustan levottomuuksia ja jopa nykyisen Venäjän osittaista hajoamista. Varmasti vaikutusvallan menetys alueella.
– Suuri kysymys on, millainen järjestelmä seuraa. Levottomuuksien ja epävakauden jälkeen on taipumus mennä kovan linjan kannattajille, jotka yrittävät palauttaa vakauden. Tämä ei anna paljoa toivoa demokraattiseen muutokseen Venäjällä, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Ilman toivoa ei ole mitään, Stubb toteaa.
Alexander Stubbin mukaan pitkällä aikavälillä kyse ei kuitenkaan ole vain Venäjän ja lännen välisestä vastakkainasettelusta.
– Maailmanjärjestyksen mahdollinen uusi jako vaatii kompromisseja, tai suoraan sanottuna transaktiota periaatteiden ja todellisuuden välillä. Tämä ei tarkoita, että meidän pitäisi luopua omista arvoistamme, mutta se tarkoittaa, että kaikki eivät seuraa niitä.
The war in Ukraine has short-, medium- and long-term ramifications. Few reflections on all three after Putin’s two recent speeches and the situation on the ground. Base case is still the same: Putin and Russia growing increasingly desperate. A 15 point🧵.
1/15
— Alexander Stubb (@alexstubb) October 3, 2022
