Venäjän ja Valko-Venäjän ilmoitus uusista yhteisjoukoista on herättänyt huolia siitä, että Ukrainaa voisi uhata uusi maahyökkäys pohjoisesta.
Monet asiantuntijat ovat pitäneet viestintää hämäyksenä, jonka tarkoituksena on sitoa muualla tarvittavia ukrainalaisjoukkoja. Valko-Venäjän asevoimien suorituskykyä on pidetty heikkona ja asevoimien johdon uskollisuutta heikompana turvallisuusjoukkoihin verrattuna.
Liittyminen sotaan voisi näin ollen uhata suoraan itsevaltaisen presidentti Aljaksandr Lukashenkan valta-asemaa. Viimeaikaiset kalustosiirrot eivät myöskään viittaa välittömään hyökkäykseen, sillä valkovenäläisistä varastoista on siirretty panssarivaunuja Venäjän tueksi Ukrainan itäosiin.
Yhdysvaltain entinen Valko-Venäjän suurlähettiläs Daniel Speckhard sanoo, ettei Venäjällä ole tällä hetkellä sotilaallisia voimavaroja uuden rintaman avaamiseen. Hän myöntää samalla, ettei Kremlin sotaa koskeva päätöksenteko ole vaikuttanut aina järkevältä.
– Kyseessä on itäinen ajattelutapa, jota ukrainalaiset ymmärtävät hyvin, Speckhard sanoo Financial Timesille.
Ukrainalaisen New Geopolitics -tutkimusverkoston johtaja Mykhailo Samus pitää mahdollista hyökkäystä pohjoisesta todellisena uhkakuvana, joka voisi sitoa maan pohjoisosiin useita prikaateja eli noin 30 000 sotilasta. Joukkoja voitaisiin muussa tapauksessa käyttää vastahyökkäyksiin maan itä- ja eteläosissa.
Mahdollista hyökkäystä voisi edeltää provokaatio, jolla Venäjä käytännössä pakottaisi Valko-Venäjän mukaan sotaan. Sotilasalan analyytikko Konrad Muzyka arvioi, ettei uusista joukkokeskityksistä ole toistaiseksi näyttöä. Valko-Venäjän sotilasyksiköt on sijoitettu puolustuksellisiin asemiin.
Valko-Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä on liikkunut huhuja useita kertoja helmikuun lopun jälkeen. Ukrainan joukot miinoittivat maiden välistä rajaa ja kaivoivat maavalleja heinäkuussa, jolloin Valko-Venäjän joukot olivat aloittaneet sotaharjoituksen maan eteläosissa.
