Verkkouutisten saamien tietojen mukaan valmisteltava tiedustelulainsäädäntö merkitsee, että eduskunta on saamassa uuden valiokunnan.
Eduskunnan tiedusteluvaliokunnan tehtävänä olisi valvoa tiedustelutoimintaa. Tiedustelua valvomaan perustettaisiin myös uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Valtuutetun nimittäisi valtioneuvosto. Sotilastiedustelua hoitavien laitosten toimintaa valvoisi asessori.
Molempien siviilitiedustelua valvovien tahojen tiedonsaantivaltuuksia kuvataan erittäin laajoiksi. Eduskunnan tiedusteluvaliokunta on kuitenkin tarkoitus pitää valtuutettua etäämpänä käytännön toiminnasta. Tiedusteluvaltuutettu raportoi valiokunnalle. Valiokunnalla olisi myös laajat oikeudet kuulla viranomaisia kaikissa tiedusteluun liittyvissä asioissa.
Tiedusteluvaliokunnan jäseniä koskevat erittäin tiukat salassapitosäännöt. Heidän kohdallaan toimitetaan myös perusteellinen turvallisuusselvitys.
”Rehelliset ihmiset voivat nukkua yönsä rauhassa”
Tiedustelulainsäädäntö on herättänyt kuumaa keskustelua etenkin kansalaisten oikeuksista ja siitä, millaisia uusia valtuuksia viranomaiset saavat suomalaisten valvontaan.
Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi uusista tiedonhankintakeinoista, joita suojelupoliisi ja puolustusvoimat saisivat käyttöönsä. Näitä olisivat muun muassa paikkatiedustelu ja kirjeen tai muun lähetyksen pysäyttäminen ja jäljentäminen sekä tietoliikennetiedustelu.
Jos supo tai tiedustelulaitos saisivat tiedustelun yhteydessä tietoa muista törkeistä rikoksista, niiden olisi pakko kertoa tieto rikospoliisille. Lisäksi niillä olisi myös muissa tapauksissa oikeus luovuttaa tieto rikospoliisille.
Tiedustelulainsäädäntöhanketta valvovan parlamentaarisen seurantaryhmän toinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) toppuuttelee huolia ja toteaa, että kaikkeen verkkotiedusteluun tarvittaisiin yhä tuomioistuimen lupa.
Hänen mukaansa kaikki sellainen ylimääräinen tieto, jota kyseinen lupa tiedusteluun ei koske, poistettaisiin oitis.
– Rehelliset ihmiset voivat nukkua yönsä rauhassa, mutta konnat ja vakoilijat voivat olla huolissaan, Salolainen sanoo Verkkouutisille.
Hän ei lähde suoralta kädeltä tyrmäämään myöskään tunteita herättävää niin sanottua tiedon massakeräämistä. Salolainen muistuttaa, että sitä harjoitetaan Ruotsissakin.
– Sitä pitää vielä pohtia. Jos se on demokraattisessa Ruotsissa mahdollista, miksi se ei voi olla Suomessa mahdollista.
Perustuslakimuutos
Uusi tiedustelulaki vaatii viestisalaisuuden osalta muutoksia perustuslakiin. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus haluaisi tehdä ne jo tällä vaalikaudella, eli käyttää nopeutettua menettelyä.
Asia olisi ensin julistettava kiireelliseksi eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöllä. Sitten siitä päätettäisiin kahden kolmasosan enemmistöllä.
Tavalliseen tahtiin tehtynä perustuslain muutos hyväksyttäisiin nyt yksinkertaisella enemmistöllä ja jätettäisiin odottamaan sitä, että seuraava eduskunta hyväksyy sen aikanaan kahden kolmasosan enemmistöllä.
Pertti Salolainen toivoo, että asiasta pystytään päättämään kiireellisesti.
– Siinä ei ole kysymys puoluepolitiikasta vaan kansallisesta edusta ja turvallisuudesta.
Salolaisen mukaan Suomi on tiedustelulain puuttumisen vuoksi tiedustelussa kymmeniä vuosia muita läntisiä demokratioita jäljessä.
– Hyvinhän on tiedossa, että Ruotsi paljasti meille Suomen ulkoministeriön vakoilun, hän toteaa.
Uutta siviili- ja sotilastiedustelulainsäädäntöä valmistelevat työryhmät luovuttavat mietintönsä keskiviikkona.
