Eduskuntavaaleihin on nyt noin 130 päivää aikaa. Kun vaaleihin johtaneita tekijöitä aikanaan tarkastellaan, tullevat helmi-maaliskuun 2022 vaihde ja silloin tapahtuneet kannatusmuutokset nousemaan esiin.
Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan 24. helmikuuta. Tiistai-iltana 1. maaliskuuta Ylen A-studiossa neljän suurimman puolueen puheenjohtajat puhuivat historiallinen tieto pohjanaan, sillä tuolloisen tuoreen Ylen kyselyn mukaan suomalaisten enemmistö oli kääntynyt kannattamaan Nato-jäsenyyttä.
Kansan näkemys Natosta vaikutti menneen nopeasti ohi eräiden puoluejohtajien. Seuraavat ovat heidän kommenttejaan 1.3.2022 Nato-jäsenyydestä tästä avautuvassa A-studiossa, kohdasta 9:00 alkaen:
* SDP
– Näen kyllä, että myös omassa puolueessani tätä pohdintaa käydään. Me tulemme varmasti keskustelemaan siitä, mikä meidän suhtautumisemme sotilasliitto (sic) Natoon on tässä muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja tilanteessa. Me olemme olleet kirjoittamassa selontekoja eduskunnassa mukana muiden puolueiden kanssa, joissa todetaan se, että Suomella on aina mahdollisuus arvioida omaa kantaansa Nato-jäsenyyteen, muuttuneessa ja muuttuvassa turvallisuusympäristössä, ja nyt tämä ympäristö on muuttunut perustavanlaatuisella tavalla. …En tässä kohtaa ota tähän kysymykseen kantaa, SDP:n Sanna Marin sanoi.
* PS
– Mutta kuten pääministerikin tässä totesi, puolueet käyvät keskustelua. Myös perussuomalaisten linja on tietenkin se, että mikäli Suomi, suomalaiset, valtiojohto, eduskunta, kansalaiset niin haluavat, ja olosuhteet ovat muuttuneet, meillä on siihen mahdollisuus. Mutta valitettavasti tässä Nato-keskustelussakin on taipumusta mennä hieman yksinkertaisuuksiin. Se että ajattelisimme että päätämme hakea jäsenyyttä, että se olisi ikään kuin jonkinlainen yksittäinen ratkaisu meidän turvallisuuspoliittisiin ongelmiin tai tähän todellisuuteen, niin valitettavasti en usko siihen, PS:n Riikka Purra sanoi.
* KOKOOMUS
Petteri Orpo totesi puolueensa kannattaneen Nato-jäsenyyttä 15-16 vuotta. Hänen mukaansa nyt ei kuitenkaan ollut kyse siitä kuka on ollut mitäkin mieltä, vaan radikaalista muutoksesta.
– Silloin meidän kaikkien tehtävä, niin valtiojohdon, puolueiden ja suomalaisten on syytä miettiä, mitä tässä muuttuvassa tilanteessa tehdään. Me olemme edelleen sitä mieltä, että meidän pitää hakeutua Naton jäseneksi. Kokoomus on valmis Suomen sinne viemään. Mutta me ymmärrämme myös sen, että me emme toki sitä yksin tee, vaan tämä on asia jossa ratkotaan kansakunnan tulevaisuutta ja turvallisuusratkaisua pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on niitä suuria momentumeja joita historian saatossa meillä on ollut. Ja tämä ratkaisu pitää tehdä yksituumaisesti. …Se että kansan, suomalaisten mieli muuttui näin paljon, se on historiallista ja se meidän kaikkien tietenkin pitää ottaa huomioon ja sitä kannattaa kuunnella, kokoomuksen Petteri Orpo sanoi.
* KESKUSTA
Annika Saarikko sanoi, että ”tämä on käännekohta, ja varsin valitettava sellainen”. Hän totesi ymmärtävänsä hirveän hyvin, miksi kyselyssä oli tapahtunut muutos.
– Kun tullaan keskustan ajatteluun, meillä on ollut pitkään näkemys siitä, että ikään kuin me pidämme Naton oven avoimena. Mutta emme ole pitäneet sitä ajankohtaisena. Kannassamme myös todetaan, että mikäli ikään kuin turvallisuusympäristössä tapahtuu muutos, tai suomalaisten selkeä enemmistö muuttaa kantansa, niin… ne ovat niitä turvallisuus- ja tapahtumien ympäristössä tapahtuneita muutoksia. Mutta minusta nämä ovat aika kylmäpäisen ja maltillisen harkinnan asioita. Ja arvelen näin, että oma puolueeni joka kokoontuu puoluekokoukseen kesäkuussa, kokee tarvetta päivittää tätä linjaa, ja tätä keskustelua mielellään johdan. Mihin se meidät vie? En halua lukita vastausta tänään, keskustan Annika Saarikko sanoi.
Saarikon mukaan ”suomalaiset etsivät nyt vastauksia, ja puolueilta niitä on lupa odottaa, ja oman prosessini kerroin puoluekokoukseen liittyen”. Keskustan puoluekokoukseen oli tuolloin aikaa yli kolme kuukautta.
