Suomen ja Ruotsin pitää liittyä puolustusliitto Natoon käsi kädessä, yhtä aikaa, toteaa Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen.
Nato-maa Turkki on jo kuukausien ajan jarruttanut Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessia. Turkki ei ole vielä ratifioinut maiden jäsenyyshakemuksia. Turkin toimien on katsottu kohdistuvan etenkin Ruotsiin, jota Turkki on syyttänyt terroristien suojelemisesta. Myös Unkarin ratifiointia odotellaan.
Jäsenyysprosessiin liittyvässä julkisessa keskustelussa on pohdittu muun muassa sitä, pitäisikö Suomen liittyä Natoon tarvittaessa ilman Ruotsia, jos Turkki hyväksyy Suomen mutta ei Ruotsin jäsenyyden.
Klaus Korhonen katsoo, että Suomen tulee mennä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa.
– Koko euroatlanttisen alueen turvallisuustilanne on kärjistynyt Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Mutta tässä tilanteessa täytyy lähteä liikkeelle tosiasioista eli siitä, että eihän Suomeen kohdistu tällä hetkellä mitään välitöntä sotilaallista uhkaa, Korhonen sanoo Verkkouutisille.
– Jos ongelmia ilmenisi, niin Suomella on vahva kansallinen puolustus ja yhteiskunnan kriisinsietokyky.
Korhonen kuitenkin korostaa, että prosessin viivästyminen ei vahvista Suomen, Ruotsin ja Naton turvallisuutta.
– Tämä olisi syytä hoitaa pois päiväjärjestyksestä. Se olisi kaikkien osapuolien etu.
Entinen pää- ja ulkoministeri, nykyinen Firenzen EU-yliopiston professori Alexander Stubb on samoilla linjoilla Klaus Korhosen kanssa.
Stubb totesi aikaisemmin marraskuussa Twitterissä Suomen olevan tosiasiassa jo Naton turvatakuiden piirissä, ja siksi maalla on myös aikaa odottaa Ruotsin jäsenyysprosessin etenemistä. Stubb viittasi Helsingin Sanomien pitkäaikaisen toimittajan Unto Hämäläisen analyysiin, jossa tämä kehotti Suomea liittymään Natoon tarvittaessa ilman Ruotsia.
Asiantuntijat ovat korostaneet, että Suomi voi saada tarvittaessa turvallisuusapua kumppaneiltaan ja Nato-mailta. Apu voi olla esimerkiksi tiedustelutiedon jakamista, apua kyberhyökkäyksien torjunnassa, materiaaliapua sekä yhteistä harjoitustoimintaa. Suomea voidaan tukea myös poliittisilla julistuksilla, joilla lähetään turvallisuuspoliittisia signaaleja Venäjälle.
”Vahvempia yhdessä”
Klaus Korhosen mielestä spekulaatio Suomen ja Ruotsin Nato-prosessien mahdollisesta eritahtisuudesta ei ole tarpeen, ja se vaikuttaa negatiivisella tavalla Suomen, Ruotsin sekä Naton turvallisuuteen.
– Ainakin omasta mielestäni näyttää ihan selvältä, että Suomi ja Ruotsi ovat vahvempia yhdessä.
– Eli molemmat maat ovat vahvempia silloin, kun kumpikin on mukana puolustusliitossa. Uskon, että suomalaiset ja ruotsalaiset näkevät tämän samalla tavalla. Tämä on yksi syy sille, miksi olemme edenneet hyvin tiiviissä yhteistyössä.
Korhosen mukaan prosessia on syytä tarkastella myös Naton näkökulmasta. Hän kertoo ymmärtäneensä, että puolustusliiton edustajat ja jäsenmaat katsovat molempien maiden liittymisen olevan omien etujensa mukaista.
– Onhan se myös ihan käytännön syistä paljon helpompaa, jos Suomi ja Ruotsi liittyvät samaan aikaan, jolloin puolustussuunnittelun käynnistäminen, Suomen ja Ruotsin sovittaminen Naton rakenteisiin ja henkilöstön sijoittelu on helpompi tehdä samanaikaisesti kuin maa kerrallaan.
– Tämä on sellainen asia, jota Turkki ei ole missään vaiheessa kiistänyt vaan toivottaa periaatteessa Suomen ja Ruotsin tervetulleiksi Natoon, mutta on kuitenkin esittänyt julkisuudessa huoliaan.
Turkin, Suomen ja Ruotsin ulkoministerien on tarkoitus keskustella Nato-jäsenyysprosessista tiistaina Romanian Bukarestissa.
– Kaikki osapuolet tekevät töitä sen eteen, että asia ratkeaa mahdollisimman pian. Olen luottavainen sen suhteen, että asia ratkeaa ja meistä Ruotsin kanssa tulee Naton täysivaltaisia jäseniä, Korhonen toteaa.
