Koronavirusinfektiota pian seuraavien tartuntojen on havaittu olevan melko yleisiä. Monet ovat sairastuneet joko uudelleen koronaan tai esimerkiksi muihin flunssaoireita aiheuttaviin viruksiin.
Infektiotautien lääkäri ja mikrobiologi Paul Griffin sanoo ABC:lle, ettei ilmiö ole tullut täysin yllätyksenä.
– Muidenkin virustautien kohdalla henkilön riski toiselle infektiolle tai piilevien infektioiden aktivoitumiseen voi olla suurempi. Esimerkiksi huuliherpes voi palata rajun virusinfektion yhteydessä, lääkäri sanoo.
Uusia infektioita selittävät eri ihmisten immuunijärjestelmien erot sekä kierrossa olevien koronaviruskantojen suuri määrä. Eri virusmuunnosta vastaan muodostuneet vasta-aineet eivät välttämättä tehoa yhtä hyvin muihin omikronin alavariantteihin.
Adelaiden yliopiston tutkija Simon Barry muistuttaa koronan aiheuttavan tuhoja eri puolilla kehoa. Virus voi levitä keuhkojen lisäksi esimerkiksi suolistoon ja verisuoniin.
Tutkimusten mukaan immuunijärjestelmä voi olla koronan jälkeen heikentyneessä tilassa 3–6 kuukautta. T-solut palautuvat erityisen hitaasti.
– Näihin soluihin sisältyy immuunimuisti, eli ne ovat kriittisen tärkeitä seuraavan altistumisen kannalta. Keho voi parhaassa tapauksessa torjua viruksen nopeasti ilman minkäänlaisten oireiden ilmaantumista, Barry toteaa.
Tutkimusten mukaan perussairauksista kärsivien riski saada uusi koronainfektio on muita suurempi. Myös sote-alan työntekijät voivat altistua virukselle usein.
It’s just never ending. COVID-19's impact on the immune system, and how this may set up subsequent infections – ABC News https://t.co/7mDL9LoWmm
— Dr Satoshi Akima FRACP 『秋間聰』 (@ToshiAkima) December 5, 2022